Kuvanveistäjän puheenvuoro

Toimivaa Kangasalataloa toivova Kimmo Pyykkö: ”Kritisoida saa, mutta henkilökohtaisuuksiin menemisen takaa paistaa viha”

Tutustu tilausvaihtoehtoihin

Rekisteröidy Valitse itsellesi sopivin tilaus

– Tässä Kangasalatalo projektissa viha kohdistuu henkilöön, minun 50-vuotiseen uraani ja koko etiikkaani, ja se on surullista.  Jos sitä silti jatkaa halutaan, niin siitä sitten vaan, huokaisee kangasalalainen kuvanveistäjä ja professori Kimmo Pyykkö.

Kuvanveistäjä on pysytellyt hiljaa, vaikka Kangasalan keskustaan rakentuva kulttuuritalo ja eritoten Pyykön nimeä kantava museo ovat kohdanneet rajuakin arvostelua. Uuden kulttuuritalon ja Kimmo Pyykkö -museon liitto ei suunnitelmissa ole kuitenkaan koskaan ollut pönäkkä henkilömuseo, vaan kokonaan uusi foorumi kuvataiteelle – jopa valtakunnallisesti.

Kahteen alimpaan näyttelykerrokseen museon on tarkoitus kutsua tekijöitä samaan tyyliin kuin esimerkiksi Sara Hildénin taidemuseossa. Lisäksi esille on tulossa  vaihtelevasti osan vuodesta vaihtuvia erikoisteemoja Pyyköltä, joka laskeskelee teoksia riittävän deponointikokoelmasta tähän tarpeeseen ainakin seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

– Samalla museon tiloissa voi järjestää erilaisia tilaisuuksia, eläkkeellejäämisjuhlista mihin tahansa yhdistysten tilaisuuksiin. Taidemuseohan ei ole mikään pyhättö, vaan kulloinenkin museon näyttely  antaa tilaisuuksille erilaiset raamit.

Rakennuksen kolmanteen kerrokseen tuleva monipuolinen dokumenttiosasto on kaavailtu pysyväksi toisin kuin kaksi alempaa kerrosta. Dokumenttiosaston kantavana voimana on lähes sadan teoksen Pyykön niin sanottu presidenttikokoelma, jonka ohessa nähtäville tulee varhaistöitä ja Kangasalaan liittyvää dokumenttiaineistoa, kuten filmejä ynnä muuta, liki 50 vuoden ajalta.

– Se ikään kuin määrittää, miksi se museo on, Pyykkö kuvailee.

Lisäksi rakennuksessa on erillinen galleriatila, jonka näyttelyajat ovat kenen tahansa haettavissa.

– Koskaan taloa ei ole tarkoitettu harjoitustilaksi, vaan paikaksi jonne tuodaan valmiita produktioita Tampere-talon malliin. Workshopit pitää toimia jossakin läheisyydessä, mutta ei se vie tippaakaan pois demokratialta.  Kaikkea sinne ei saa, mutta oleellista on että se toimii kaikille, jotka sitä käyttävät.

 

Haussa toimiva kokonaisuus

Kimmo Pyykkö kokee, että jos museolle on sopiva paikka jossakin, niin se on juuri Kangasalla – kunnassa, jossa hän varttui, jossa hän entisen appiukon mökin rannalla teki ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Helsinkiin vuonna 1967 ja jossa hän sittemmin vietti paljon aikaa pienessä kesäpaikassaan Vesijärven rannalla.

– En ole koskaan ajanut museohanketta kuin käärmettä pyssyyn, eikä se mitenkään edes mahdollistakaan olisi.  Aloite ei ole ollut minun, mutta olen lähtenyt mukaan ja antanut pyydetyn ensimmäisen vision, jota on sen jälkeen muokattu.  On ollut freesiä olla mukana viemässä tätä suuntaan, jota kaiken kansan kulttuuritalon pitäisi olla.

Kaikesta kohusta huolimatta museo on vain osa kokonaisuutta. Kulttuuritalon seinien sisälle on hahmoteltu museotilojen ja galleriatilan lisäksi liiketila, Kangasalasalin nimellä kulkeva auditorio ja kokoustilaa ainakin kunnanhallituksen ja valtuuston käyttöön.

– Elämän toimiva kohtauspaikka, ei mikään hienolla paikalla oleva vain tietyn porukan käytössä oleva homma, Pyykkö tiivistää näkemyksensä kokonaisuudesta.

Hänen mukaansa museo ja kulttuuritalo ovat olleet yhteen sovitettuina jo kaavailujen alusta asti, eikä kokonaisuus suinkaan ole tullut arkkitehdeille minkäänlaisena yllätyksenä. Kunnan päätöksen arkkitehdin vaihdosta Pyykkö hyväksyi, koska tiesi uusien tekijöiden olevan kiiteltyjä paitsi Suomessa myös eri puolilla maailmaa.

– Minulle on todella vierasta pyrkiä itse tässä asiassa yhtään mihinkään.  Olen pienentänyt osuuttani ja yrittänyt löytää siihen sellaista, että se kokonaisuus todella toimisi.   Kun mahdollisuutena on noin urbaani, keskellä ja ihmisten käytössä oleva paikka, niin sen pitäisi myös sitä olla, Pyykkö huomauttaa.

 

Korpifatalisti ymmärtää valitukset

Miljoonien eurojen kulttuuritalo museoineen on vedetty usein keskusteluun, kun puhe on kääntynyt kunnan säästökuuriin. Urbaani rakennus on helposti asetettu vaakakupin toiseen päähän esimerkiksi kyläkoulujen tai hieman syrjemmässä olevien palvelujen vastapainoksi – ja asetetaan todennäköisesti jatkossakin.

– Mitään ökyhommaa talo  ei ole, Pyykkö toppuuttelee.

Kimmo Pyykkö.

Itsekin kaukana maailman metropoleista, Franssilan Korvenperässä varttunut ja Pälkäneen yhteiskoulussa opiskellut ja ylioppilaaksi kirjoittanut Pyykkö sanoo ymmärtävänsä vastakkainasettelun.

– Sellainen vihaisen nuorenmiehen oppositioasema on hyvä ja antaa taiteilijallekin tilaa tehdä ja olla rehellinen. Se vastustus on minulle itselleni hyvin tuttua ja sisäänrakennettua.  Todella hyvin ymmärränkin, että tämä ottaa kaapeliin joitakin, joita tämmöinen ei kiinnosta pätkän vertaa.  Asiassa pitäisi kuitenkin pysyä niissä faktoissa eikä saisi kääntyä vihan puolelle.

Korvessa kasvanut Pyykkö sanoo olevansa ”korpifatalisti” ja uskovansa, että ”kun hyvin käy, niin huonosti käy – ja kun huonosti käy, niin hyvin käy”.

– Käykö tässä sitten hyvin huonosti vai huonosti, niin sitä en sano, hän hymähtää.

Tällä hetkellä Pyykköä työllistää eniten museoon liittyvien filmien ja diakokoelmien digitalisointi, mutta myös taiteenteko jatkuu.

– Eräs suuri ja minulle sopiva työ on tulossa, mutta se ratkeaa luultavasti kuunvaihteessa.

2 kommenttia artikkeliin “Kuvanveistäjän puheenvuoro”
  1. avatar hah kirjoitti:

    Njoo oo. Meillä on tosiaan muutakin ongelmaa tässä talouskaaoksssa mikä Suomea ja kuntia kurittaa ja tilanne senkun pahenee. Harva ihminen tässä nyt taidetta pitää ykkösasiana kun ihan perustarpeetkin ovat tiukilla.
    Ei tässä nyt tätä eliitin elintasotaloa saa enää peruttuakaan joten ihan sama jos Kimmo Pyykkö ja ne jotka tuota ovat jo vuosikymmeniä sitten suunnitelleet myös maksavat itse koko komeen pytingin.
    Minulla ei ole henkilökohtaisesti mitään mielenkiintoa taiteisiin kun on jo miltei taidetta selvitä edes jotenkin eläkkeestä toiseen kuukaudessa joka on pienehkäksi jäänyt raskaassa työssä, kuten naistyöpaikoilla yleensä. Tuli sitä nuorena käytyä Sara Hildénin museossakin peräti. Piti kyllä kysyä mitä nämä teokset noin ylipäätään ovat ? Hyvin nyrpeä nainen tuli siihen kärttyisänä ilmaisemaan meille jotenkin, että hävetkää mokomat juntit ja painukaa mielummin ulos täältä.
    Jos herra taitelija olisi vähän tiedustellut talousasiantuntijoilta n. 5 v. sitten , niin olisitte jo silloin saanut kuulla tulevasta erittäin pahasta lamasta joka meillä nyt riehuu ihan valtaisanaan. Kiitos vain ja onnea.

  2. avatar Minttu kirjoitti:

    Pyykkö ei tiedä mistä puhuu. Kyse ei ole vihasta häntä kohtaan henkilönä tai taiteilijana. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että veronmaksajien rahat eivät riitä kaikkeen. Nyt satsataan museoon Pyykön ja muiden taiteelle. Tarvittavat “pennoset” säästetään kurittamalla lasten ja vanhusten palveluja sekä lopettamalla lähipalvelut. Kaikkeen kun ei kuntalaisten rahat riitä. Pyykkö-säätiö olisi ollut hyvä asia vaan eipä löytynyt säätiön alulle panijoita; verorahoista vaan liki kaikki.

Jätä kommentti

*

SYDÄN-HÄMEEN LEHTI

Sydän-Hämeen Lehti kuuluu Pirkanmaan Lehtitalo -konserniin. Konserni julkaisee neljää paikallislehteä, kahta kaupunkilehteä ja Wave100 -kaupunki-TV:tä. Lisäksi yhtiö on osakkaana Tampereen markkina-alueen suurimmassa paikallisradiossa Sun Radiossa (Pohjois-Satakunnan Viestintä Oy) sekä valtakunnallisessa kauppakeskusten äänimainontayhtiö JPC-Studiot Oy:ssä.
css.php