Päätös: Pälkäneen vastaanottokeskus on tyhjentynyt

Osaaminen jää Pälkäneelle

Sinikka Kyösti oli yksi Aitoon aktiivisimmista vapaaehtoisista turvapaikanhakijoiden avustajista. Hän on tuntenut kutsumusta kansainväliseen vapaehtoistyöhön nuoresta lähtien.

Sinikka Kyösti oli yksi Aitoon aktiivisimmista vapaaehtoisista turvapaikanhakijoiden avustajista. Hän on tuntenut kutsumusta kansainväliseen vapaehtoistyöhön nuoresta lähtien.

Maahanmuuttoviraston päätöksellä Pälkäneen vastaanottokeskuksen toiminta lakkaa syyskuun lopussa. Asukkaat ovat jo muuttaneet muihin keskuksiin, ja Pälkäneen kunnan vuokraamat asunnot ovat tyhjiä.

– Pienten keskusten toimintaa yhdistetään, mikä on yksi toteutettavista muutoksista. Turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen on vähentynyt, joten myös tarve vastaanottokeskuksille on vähentynyt, Tiina Siikaluoma Pälkäneen vastaanottokeskuksesta kertoo Maahanmuuttoviraston päätöksen taustoista.

Suomi oli vaativan tilanteen edessä viime syksynä, kun turvapaikanhakijoita saapui maahan suuria määriä lyhyen ajan sisällä. Pälkäneen kunta tarttui reippaasti asiaan ja tarjosi vuokra-asuntojaan turvapaikanhakijaperheiden käyttöön Aitoosta ja Onkkaalasta.

Ensimmäiset perheet saapuivat Pälkäneelle joulukuun alkupuolella, viimeiset helmikuussa.

– Pälkäneen kunnasta löytyi paljon auttamishaluisia ihmisiä, jotka lahjoittivat huonekaluja, kodintarvikkeita ja vaatteita. Asunnot kalustettiin pitkälti vapaaehtoisten voimin, Siikaluoma kertoo.

Sinikka Kyösti sai kiitokseksi vapaaehtoistoiminnastaan Avun ketju -pinssin. Suomen Punainen Risti myönsi pinssin kaikkein aktiivisimmin turvapaikanhakijoiden hyväksi toimineille vapaaehtoisille.

Sinikka Kyösti sai kiitokseksi vapaaehtoistoiminnastaan Avun ketju -pinssin. Suomen Punainen Risti myönsi pinssin kaikkein aktiivisimmin turvapaikanhakijoiden hyväksi toimineille vapaaehtoisille.

Pälkäneläisiä oli käynyt auttamassa turvapaikanhakijoita jo Kaivannon vastaanottokeskuksessa syksyn aikana, ja nyt apu suuntautui erityisesti kunnan alueelle muuttaneille perheille.

Suomen Punaisen Ristin paikallisosastot Luopioisissa, Aitoossa ja Pälkäneellä organisoivat toimintaa. Tukea ja tekijöitä löytyi myös muista järjestöistä, kuten Aitoon Martoista sekä yksittäisten ihmisten taholta.

 

Nuoruuden kutsumus toteutui

Yksi aktiivisesti toimintaan lähteneistä on aitoolainen Sinikka Kyösti.

– Minulla on nuoruudesta asti ollut kutsumus kansainväliseen avustustyöhön. Nyt siihen tarjoutui tilaisuus kotikylässäni, Kyösti kertoo.

Hän aloitti toimintansa sisustamalla muiden vapaaehtoisten kanssa kahdeksan asuntoa perheitä varten.

Aitoon vapaaehtoiset saivat tehtäväänsä myös koulutusta parina iltana, mikä auttoi kohtaamaan eri maasta, kulttuurista ja uskontotaustasta tulevat ihmiset.

– Alkuun täällä oli paljon ennakkoluuloja, mutta mitään pahempia kulttuuritörmäyksiä ei tullut.

Pitkään jatkunut epävarmuus turvapaikkapäätöksistä aiheutti Kyöstin mukaan stressiä turvapaikanhakijaperheissä. Myös turvapaikkapäätöstä edeltävät haastattelut olivat heille rankkoja. Yksikään perhe ei ehtinyt saada päätöstä Aitoossa asumisen aikana.

– Sen tässä vapaaehtoistyössä huomasi hyvin selvästi, että tummemmasta ihosta, vieraasta kielestä ja eri uskonnosta huolimatta olemme kaikki ihmisiä. Raskainta oli kuulla heidän kokemuksiaan sodasta, Kyösti kertoo.

 

Jyri Kankila toimi vapaaehtoistyötekijänä turvapaikanhakijoiden hyväksi Onkkaalassa. Hän veti muun muassa turvapaikanhakijamiesten maalaustalkoot, joissa maalattiin seurakunnan pihakalusteita. Talkoissa maalattiin myös kuvassa näkyvä pöytä.

Jyri Kankila toimi vapaaehtoistyötekijänä turvapaikanhakijoiden hyväksi Onkkaalassa. Hän veti muun muassa turvapaikanhakijamiesten maalaustalkoot, joissa maalattiin seurakunnan pihakalusteita. Talkoissa maalattiin myös kuvassa näkyvä pöytä.

Suurella sydämellä

Irakista kotoisin olevat perheet viihtyivät Aitoossa Kyöstin mukaan erinomaisesti. Heistä suurin osa muutti toisiin vastaanottokeskuksiin syyskuun aikana. Yksi perhe kuitenkin päätti jäädä paikkakunnalle omalla kustannuksellaan.

– Olemme nyt heidän tukenaan, vaikka tämä isommin organisoitu toiminta onkin päättynyt, Kyösti sanoo.

Aitoossa oli Kyöstin mukaan kuusi hyvin aktiivisesti toiminutta ”perhekummia”. He auttoivat perheitä arjen asioissa ja järjestivät lapsiparkkitoimintaa aikuisten suomen kielen opintojen aikana kahdesti viikossa.

Yhteistyössä Aitoon Marttojen ja SPR:n paikallisosastojen kanssa perheille järjestettiin teeiltoja ja virkistystilaisuuksia. Martat pitivät myös leivontahetkiä ja naisille suunnatun korukurssin.

– Olen saanut sellaista sisältöä elämääni, joka on avannut sydämeni hädänalaisten ihmisten auttamiselle. Lisäksi olen saanut monta uutta hyvää ystävää, niin irakilaisperheistä kuin muista vapaaehtoisistakin, Kyösti kertoo.

 

Apua tarvitseville

Onkkaalalainen Jyri Kankila totesi vuosi sitten, että Suomen alkavaan talveen tulevat turvapaikanhakijat tarvitsevat apua. Hän seurasi myös muukalaisvihan kasvua ja päätti lähteä mukaan SPR:n toimintaan.

– Mielestäni SPR:n lähestymistapa on oikea ja inhimillinen: ihmisiä autetaan, kun he apua tarvitsevat, Kankila sanoo.

Hän oli sisustamassa asuntoja turvapaikanhakijoille, mukana tutustumistilaisuuksissa, lapsenvahtina aikuisten kieliopintojen aikana sekä opastamassa miehiä kuntosalilla ja vetämässä sählyharjoituksia.

Kankila veti myös turvapaikanhakijamiesten maalaustalkoot, jotka pidettiin yhden auttajatahon, Pälkäneen Seurakunnan hyväksi.

– En ollut auttajana aktiivisimmasta päästä, mutta autoin sellaisissa asioissa, joita koin osaavani ja jotka sopivat aikatauluihini, hän kertoo.

Antoisinta Kankilan mielestä oli lastenhoito.

– Heitä jään kaipaamaan. Lasten kanssa kommunikoinnissa ei edes haitannut, ettei ollut yhteistä kieltä, Kankila sanoo.

Kielivaikeudet olivatkin hänen mielestään haasteellisinta yhteistyössä, sillä vain harvalla oli englanninkielen taitoa niin paljon, että keskustelu onnistui muistakin kuin yksinkertaisista asioista.

– Olisin kaivannut jotain tulkkaamaan kykenevää henkilöä, jotta olisin voinut tutustua ihmisiin paremmin.

 

Urakan jälkeen

Turvapaikanhakijoiden muutettua uusiin keskuksiin arki on muuttunut niin vastaanottokeskuksen työntekijöillä, kuin vapaaehtoisillakin.

– Vähän tyhjältä meidän korttelissa nyt näyttää, Jyri Kankila kertoo.

Kyösti on pahoillaan toiminnan lopettamisesta, mutta katsoo ettei ylemmältä taholta tulleelle päätökselle voi mitään.

– Teimme valtavasti töitä kotouttamisen eteen ja lopetus tuntui kuin olisi vedetty matto jalkojen alta, hän pahoittelee.

Osa vastaanottokeskuksen työntekijöistä on jo lopettanut työnsä Pälkäneellä ja viimeisetkin lähtevät keskiviikkona.

– Haluamme kiittää kaikkia yhteistyötahoja, Pälkäneen kuntaa, kuntalaisia ja vapaaehtoisia sekä kanssamme yhteistyötä tehneitä järjestöjä. Tämä oli hyvä kokemus niin meille työntekijöille kuin keskuksen asukkaillekin, Tiina Siikaluoma sanoo.

Yhteistyö on hänen mukaansa sujunut hyvin. Myös Sinikka Kyösti ja Jyri Kankila ovat samoilla linjoilla.

– Ottaen huomioon, että tämä toiminta oli suurimmalle osalle uutta, yhteistyö sujui hyvin, Kyösti sanoo.

Kankila tuo esiin kiireen, joka vastaanottokeskuksen työntekijöillä on ollut. Aina reagointi vapaaehtoisten esiin tuomiin asioihin ei ymmärrettävästi ole ollut nopeaa.

Jotta kertynyt kokemus ja osaaminen ei jäisi vain muistoiksi vapaaehtoisten mieliin, he toivovat palautepalaverin järjestämistä ja hyvien käytäntöjen kirjaamista jatkokäyttöä varten.

– Toivottavasti palaveri vielä järjestyy, vaikka työntekijät jo lähtevätkin, Kyösti toivoo.

Muistoksi tekemästään työstä sekä Kyösti että Kankila saivat SPR:ltä Avun ketju -pinssin. Sen mukana on tervehdys Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpulalta.

”… Me Punaisessa Ristissä ajattelemme, että toisen ihmisen puolesta tehdyt hyvät teot muodostavat avun ketjun, joka parhaimmillaan kulkee katkeamattomana eteenpäin, ihmiseltä toiselle. …”

 

Yksi kommentti

  1. Nimetön

    Vielä kun joku esim. Pälkäneen SPR:stä tulisi ja siivoaisi nuo 3 turvapaikanhakijoiden pyöränromua pois Pälkäneentie 13 pihasta. Ei pitäisi olla tunnistamisongelmia, niin hyvin ovat lahjoituspyöriään kohdelleet.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>