Sahalahtelaisista 144 laittoi nimensä Suureen adressiin

Nimikirjoituksia vuodelta 1899.

Suomessa kerättiin allekirjoituksia Suureen adressiin ensimmäisenä sortokautena 1899. Vetoomukseen nimensä laittaneet vastustivat Suomen suuriruhtinas, keisari Nikolai toisen allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Manifesti heikensi Suomen autonomista asemaa.

Adressiin kertyi yli puoli miljoonaa nimeä yhdessätoista päivässä, kun ylioppilaat kiersivät hiihtäen maan pitäjiä. Suomessa oli asukkaita tuolloin noin 2,5 miljoonaa.

Sahalahtelaisista Suuren adressin allekirjoitti 144 ihmistä. Alkuperäisistä nimikirjoituksista otetut kopiot ovat nähtävillä Sahalahden kirjaston ikkunoilla. Nimilistat näytteille laittanut Irene Karanka on listannut esille myös nimien selvennykset.

Työväestö puuttuu

Allekirjoittajat ovat oman nimensä yhteyteen kirjoittaneet myös oman asemansa tai ammattinsa. Valtaosa sahalahtelaisista Suuren adressin allekirjoittajista on tilallisia, heidän puolisoitaan sekä ammatinharjoittajia kuten mylläri ja seppä. Työväestön edustajien nimiä on vain muutama.

– Eivätkö ihmiset ole halunneet allekirjoittaa vai eikö heiltä ole kysytty, Irene Karanka miettii.

-Vai eikö ole osattu kirjoittaa? Kaikki nimet ovat käsialalla kirjoitettuja, ei ole yhtä ainoaa puumerkkiä.

Työväestön haluttomuus allekirjoittaa adressi saattoi johtua myös siitä, että Työmies-lehdessä oli kehotettu olemaan osallistumatta vetoomuksen allekirjottamiseen. Työväenliike toisaalta paheksui adressivastaisuutta.

Pälkäneenkin adressilistoihin tutustunut Irene Karanka tietää, että siellä allekirjoittajien ammattikirjo edustaa kattavasti koko pitäjän yhteiskuntakerrostumia. Pälkäneen listoissa on mukana myös nimikirjoitukset korvaavia puumerkkejä.

Historian havinaa

Irene Karanka on perehtynyt Kansallisarkiston säilyttämiin Suuri adressi -listoihin etsiessään tietoa sukututkimustaan varten. Lounais-Suomesta, Lokalahden listoilta löytyivät hänen isoisänsä, tämän kahden veljen ja heidän kahden serkkunsa nimikirjoitukset. Asuinseudullaan Sahalahdella adressin ovat allekirjoittaneet hänen mummunsa vanhin sisar ja tämän tuleva puoliso.

-Suuressa adressissa tuntuu historian siipien havina. Nimilistoissa näkee ihmisten käsialoja, joita ei muuten kohtaa, Karanka mainitsee.

Käsialanäytteet vuodelta 1899 kertovat senkin, että tuohon aikaa ei ollut vielä vakiintunutta tapaa kirjoittaa. Esimerkiksi palvelustyttö on kirjoitettu palvellus tyttö ja ruotsinkieliset nimet on kirjoitettu siten kuin ne lausutaan.

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>