Lusikat käsiin

 

Maija Koskenalusta näyttää oikean lusikkaotteen. Soittajat eturivissä takaa vasemmalta Leena Heikkilä, Anja Tuokko, Eila Ranta, Reetta Kosonen ja Vesa Saarinen.

Maija Koskenalusta (vasemmalla), Noora Karjalainen ja Sami Rantasalo esiintyivät Sahalahden kirjastossa.

Anja Tuokko sai käsiinsä bodhran-rummun ja Riitta Laurila lusikat, kun yleisökin pääsi osallistumaan musisointiin irlantilaisen musiikin illassa Sahalahden kirjastossa. Irlantilaisille musiikille tyypillisiä soittimia sai kokeilla moni muukin. Illan yhteinen huipentuma antoi kokemuksen iloisesta yhteismusisoinnista, joka eteni Noora Karjalaisen ja Maija Koskenalustan johdolla.

Yhdessä musisoiminen on vahvasti osa irlantilaista elämänmenoa.

– Irlannissa juhlat päättyvät aina musisointiin, oli sitten häät tai hautajaiset, kertoo Noora Karjalainen, joka on Koskenalustan kanssa jäsenenä irkkumusiikkia soittavassa Eala-yhtyeessä.

Pubeissa ja kodeissa soitettava irlantilainen musiikki on hyvin tanssillista selkeän poljentonsa ansiosta. Voidaan jopa sanoa musiikin ja tanssin olevan yhtä.

Kirjastoyleisö näki väläyksen musiikin ja tanssin kytköksistä, kun illan yllätysesiintyjä Sami Rantasalo veti tanssikengät jalkoihin ja antoi näytteen steppaamista muistuttavasta askelluksesta. Rantasalo pitäytyi tanssimaan lattialla, vaikka pöytäkin olisi ollut mahdollinen alusta irlantilaisen tavan mukaan.

Laulua silmät ummessa

Irlantilaisen musiikin illassa Sahalahden kirjastossa ei pystytetty nuottitelineitä tai etsitty laulujen sanoja. Saarivaltion tavan mukaan naiset soittivat korvakuulolta ja Noora Karjalainen lauloi ulkomuistista, silmät ummistettuina.

– Irlannissa laulaja usein sulkee silmänsä, vie itsensä maailmaan, josta hän laulaa.

– Jos laulu koskettaa, kuulija saattaa mennä laulajan viereen ja ottaa kädestä kiinni. Kuulija alkaa veivata laulajan kättä. Pian laulaja voi huomata olevansa mukana isossa ryhmässä, jossa monet pitävät toisiaan käsistä ja veivaavat, Karjalainen maalaa kuvaa irlantilaisesta pubitunnelmasta.

Toisilleen ennestään tuntemattomatkin musisoijat kokevaa vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta pubeissa pidettävissä vapaamuotoisissa jameissa.

– Kukin soittaa vuorollaan useita kappaleita peräkkäin, ei koskaan vain yhtä ainoaa. Yhden lopettaessa toinen jatkaa soittamista. Loppuillasta lähdetään laulamaan.

– Jameissa voi kohdata ihmisiä eri puolilta maailmaa. Soitetaan yhdessä, ehkä ei enää koskaan tavata uudelleen, Noora Karjalainen tietää.

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>