Kangasalan Radiokerho: Yhteyksiä ympäri Suomea ja maailmaa

Radioaalloilla tavataan

Pentti Pelto (vasemmalla) ja Seppo Kaisko tutkailemassa radiolaitetta.

Hannu Kärkkäinen, alias OH3NOB, ottaa Pälkäneeltä säännöllisesti yhteyksiä eri puolille maailmaa. Kun mies istuu radiolaitteensa äärellä ja lähettää radiolla niin sanottua yleistä kutsua, vastaus voi tulla lähes mistä vain – taajuudesta riippuen vaikka maapallon toiselta puolelta.

– Siinä harrastuksen viehätys pitkälti piileekin. Jos soittaa kännykällä johonkin satunnaiseen numeroon, keskustelukumppani tuskin antautuu kovin pitkään keskusteluun. Mutta kun radioamatööri vastaa toisen amatöörin kutsuun, keskustelun syntyminen on varmaa, Kärkkäinen miettii.

Radioamatöörit pitävät yhteyksiä toistensa kanssa joko sähkötyksellä, puheella tai radioon liitetyn tietokoneen avulla. Yhteyden aikana kerrotaan yleensä ainakin oma radiokutsu, etunimi, asemapaikka ja tietoja omasta radioasemasta. Jokaisesta yhteydestä uuden amatöörin kanssa lähetetään aina kuittaus, eli niin sanottu QSL-kortti, joka kulkee amatööriliittojen organisaation kautta myös ulkomaille. Postikin niitä joskus kuljettaa.

– Amatöörit ovat kaikkialla kuin veljiä ja sisaria, ja QSL-kortteja voi saada mitä erilaisimmilta henkilöiltä. Sinuttelu on normaalia ja se oli sitä silloinkin, kun vieraita ihmisiä yleensä vielä teititeltiin, Pentti Pelto, radionimeltään OH3GQM, lisää.

Monipuolinen harrastus

Osa amatööreista on keskittynyt rakenteluun ja oman aseman kokoamiseen antenneineen kaikkineen. Jotkut keskittyvät kilpailutoimintaan, kun taas toiset yrittävät saada yhteyden mahdollisimman moneen maahan. Jotkut harrastavat niin sanottuja peditioita eli matkustavat esimerkiksi vuorille, majakoille tai kansallispuistoihin radioiden kanssa, pystyttävät antennit ja aseman ja aloittavat yhteyksien pitämisen. Yhteyksistä eri maihin tai kuntiin voi saada sitten awardeja eli kunniakirjoja.

Hannu Kärkkäinen toimii Kangasalan Radiokerhon puheenjohtajana.

– Harrastajia on koululaisista eläkeläisiin ja tohtorismiehistä duunareihin. Minulla on esimerkiksi tallessa QSL-kortti Jordanian ex-kuningas Husseinilta, joka oli innokas radioamatööri, Kangasalla asuva Seppo Kaisko, OH3LS, kertoo.

Kangasalan Radiokerho perustettiin vuonna 1998. Kokoontumisa pidettiin aluksi harrastajien kotona ja koulujen tiloissa. Pälkäneen ja Kangasalan seudun radioamatöörit kokoontuvat nykyisin kerran kuukaudessa Pälkäneen Pirtillä.

– Muina aikoina hyödynnämme harrasteen etuja ja turisemme joka torstai taajuudella 145.400 megahertsiä alkaen kello 18, Hannu Kärkkäinen sanoo.

Kokoontumisissa eli ”nokkaqusoissa” käy aktiivisesti parisenkymmentä henkeä. Mukana on nuoriakin harrastajia, mutta pääasiassa harrastajat alkavat jo olla eläkeiässä.

– Harrastus vaatii vaivannäköä, mikä voi olla joillekin este. Suomessa on 5000–6000 luvan saanutta amatööriä, siis runsas promille väestöstä, Pelto tietää.

Kangasalan Radiokerhon kuukausittaisissa kokoontumisissa tutkitaan erilaisia radiolaitteita ja vaihdetaan kuulumisia. Joskus kokoontumisissa saattaa olla mukana vierailijoita, jotka kertovat ajankohtaisista aiheista.

Kangasalan Radiokerho järjestää kerran vuodessa Ite-tapahtuman, jossa yhteyksiä pidetään itse tehdyillä radioilla.

– Leikkimielisen tapahtuman ideana on kannustaa ja innostaa rakenteluun. Tämän vuoden tapahtuma pidetään maaliskuun viimeisenä sunnuntaina, Kärkkäinen kertoo.

Yhteinen kieli

Suomalainen radioamatööritoiminta laajeni Nuoren Voiman Liiton puitteissa 1910-luvun vaiheilla. Suomen Radioamatööriliitto perustettiin vuonna 1951. Liiton jäseninä on sekä henkilöitä että alueellisia kerhoja.

Amatööritoimintaa valvoo Viestintävirasto, joka myös antaa amatööriluvan. Luvan voi saada kuka tahansa, joka läpäisee radioamatööritutkinnon hyväksytysti. Tutkintoon sisältyy kysymyksiä tekniikasta, radioaaltojen etenemisestä, sähköturvallisuudesta sekä yhteyksien pitämistaidoista.

– Aikaisemmin myös sähkötys piti osata, mutta sitä ei enää tutkinnon suorittavilta vaadita, Seppo Kaisko toteaa.

Sähkötys kuitenkin tarjoaa harrastajille oivan yhteisen kielen. Kun tämä taito on hallussa, ei haittaa vaikka muu yhteinen kieli puuttuisikin.

Radioamatöörit lähettävät toisilleen QSL-kortteja jokaisesta yhteydestä uuden amatöörin kanssa.

Toimivan radion ei aina tarvitse olla kovin iso tai kallis. Yhteyden voi muodostaa myös näin pienellä vehkeellä.

– Sähköttämällä voi jutella sujuvasti vaikka kiinalaisen kanssa, mikä ei muuten onnistuisi, Kaisko sanoo.

Radiokeliäkin ennustetaan

Radioyhteyden muodostamiseksi tarvitaan lähetin, joka synnyttää signaalin ja syöttää sen kaapelin tai muun siirtojohdon kautta lähetysantenniin. Antenni säteilee signaalin ilmakehään, jolloin pieni osa signaalitehosta päätyy jollakin etäisyydellä olevaan vastaanottoantenniin. Vastaanottoantennista signaali viedään kaapelin tai muun siirtojohdon kautta vastaanottimeen.

Radiokeliennusteita löytyy esimerkiksi internetistä. Yhteyksien muodostuminen riippuu esimerkiksi auringonpilkkujen lukumäärästä ja aallonpituuden valinnasta. Myös alueella olevat esteet – mäet, kukkulat ynnä muut fyysiset esteet – vaikuttavat yhteyksien pituuksiin.

– Myös esimerkiksi revontulten lukumäärä vaikuttaa siihen, mihin asti yhteys voi muodostua, Pelto lisää.

Kangasalan Radiokerhon maaliskuun kokoontumisessa oli tällainen jengi paikalla.

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>