Logistinen haaste: ”Kuka tahansa voi johtaa panssaridivisioonaa, mutta tarvitaan nero huoltamaan sitä”

Sota-ajan ajoneuvohistoriaa automuseolla

Moottoriajoneuvo-erikoisupseerina puolustusvoimissa toiminut tietokirjailija Markku Mäkipirtti on perehtynyt laajasti sotavuosina käytössä olleeseen ajoneuvokalustoon ja koonnut tiedot juuri julkaistuun ainutlaatuiseen teokseen. Lauantaina kirjoittaja esittelee herkkupaloja runsaasta aineistostaan Vehoniemen Automuseolla.

Vuonna 1940 Kaarlo Erho kirjoitti kirjan Summa sotamiehen silmin.

– Automiehen silmin Suomi valmistautui kulutussotaan suurvalta Saksan tavoin. Massakuljetukset perustuivat juniin, tykistön liike ja huolto hevosiin, Markku Mäkipirtti valottaa sotavuosien suomalaista kuljetushistoriaa.

– Saksalaiset hyödynsivät vuoden 1939 nopeasti sujuneesta Puolan sotaretkestä saamiaan kokemuksia. Saksa päivitti doktriinejaan ja koulutti uusia salamasodan oppeja muodostettaville reservidivisioonille.

Suomi puolestaan valmistautui Talvisodan puolustustaisteluiden perusteella puolustussotaan.

 

Huolto avainasemassa

Salamasodista ja terävästä panssarikärjestä huolimatta Saksan divisioonista vain alle kuudennes oli moottoroituja.

Tavallisten jalkaväkidivisioonien vähäiset moottoriajoneuvot oli useimmiten keskitetty panssarintorjuntapataljoonille, ylijohdon raskaalle tykistölle sekä huollolle. Kenraali Guderian pelkistikin sodankäynnin sanomalla ”Kuka tahansa pätevä upseeri voi johtaa panssaridivisioonaa, mutta tarvitaan nero huoltamaan sitä”.

Edellä mainittu päti soveltaen myös hyökkäyssotaan joutuneen Suomenkin armeijaan. Ajankohdasta riippuen Jatkosodan 20 000 – 44 000 moottoriajoneuvon korjausorganisaatioon kuului 11 000 henkilöä. Laskennallisesti korjausorganisaation kapasiteetti olisi riittänyt koko moottoriajoneuvokaluston täyskorjaukseen.

Vuodesta 1944 oltiin omavaraisia autojen varaosien suhteen. Lisäksi Suomessa valmistettiin sataprosenttisesti kotimaista kuorma-autoa. Siitä huolimatta koko sota-aika elettiin jatkuvassa ajoneuvopuutteessa.

Yli 80 prosenttia kuorma-autoista kulki metsästä otetulla polttoaineella. Huollon käyttämiä Karjalan korpiteitä oli rakentamassa ja kunnostamassa parhaimmillaan 18 000 henkilöä.

Sotavuosien ajoneuvohistoriaan syvennytään Vehoniemellä lauantaina 18.3. kello 13.30 alkaen. Automuseo toivottaa kaikki aiheesta kiinnostuneet tervetulleiksi kuulemaan mielenkiintoisia esityksiä! Myös Markku Mäkipirtin uutuusteosta on saatavissa museomyymälästä.

Veikko Hoppula

Järeä ranskalainen Citroën T-45 sota-auto vuodelta 1940. Saksan miehitettyä Ranskan pohjoisosat siirrettiin Citroën saksalaisen sotilashallinnon alaisuuteen. Suomeen autot tulivat Saksan kanssa solmitun asekauppasopimuksen perusteella vuosina 1940–1942. Näitä puolustusvoimat käytti muun muassa tykinvetäjinä. Tamperelainen Raimo Kuortti sai kipinän ’Sitikan’ hankkimiseen osallistuessaan Veteraanikuorma-autoseuran Jäämeren liikenteen muistoajo -tapahtumiin vuosina 1990, 1993 ja 1995. Tätä nykyä Liuttu Logistiikka Oy:n nimissä oleva museorekisteröity veteraanikuorma-auto on todellinen harvinaisuus, ainoa maassamme. Kuva: Hannu Majava

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>