Reserviläiset: Maanpuolustushengen uskolliset lipunkantajat näkevät mielellään riveissään uutta väkeä

Reserviläinen pysyy mukana ajassa

Reservinupseerien ja -aliupseerien päämaja on Kostiakodin kerhohuoneessa. Siellä pidetään kokoukset ja usein tupaillat.

 

Reservin upseerit ja -aliupseerit on totuttu näkemään maasto- tai lumipukuisessa lippuvartiossa tai sankarihautoja kohti suuntaavassa seppelpartiossa.

Niinä hetkinä ollaan reserviläistoiminnan ydinalueella: nostattamassa maanpuolustusintoa ja osoittamassa kunnioitusta niille, joiden ansioista suomalaisilla edelleen on oma maa puolustettavana.

Juhlissa edustaminen on ajallisesti pieni osa yhdistysten kaikesta toiminnasta, joka jatkuu läpi vuoden. Tällä hetkellä upseerikerhossa on 35 jäsentä ja aliupseeripuolella 61, joten toistaiseksi tekijöitä riittää.

– Uudet jäsenet olisivat silti tervetulleita, jotta varmistettaisiin toiminnan jatkuvuus, Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Vesa Mellavuo ja Aliupseerien puheenjohtaja Jussi Mikkola pohtivat.

Reserviupseerikerhon jäsenet ovat sananmukaisesti reservin upseereita, mutta Reservialiupseereihin kuulumiseen ei tarvita aliupseerin arvoa, kuten usein luullaan, vaan pelkkä armeijan käyminen riittää. Molempien toiminta sopii yhtä hyvin naisille kuin miehillekin.

– Toivoisimme mukaan lisää nuoria, ja tietysti kaikenikäisiä muitakin toimijoita. Kaikkeen toimintaan ei ole välttämätöntä osallistua, vaan voi valita itselleen sopivat jutut, Vesa Mellavuo muistuttaa.

 

 

Reserviläiset vuodenkierrossa

 

Kalevi Koivisto puhdisti sankarimuistomerkin hapolla kalkkihuuhtoumista viime kesän talkoissa

Pälkäneen Reserviupseerikerho on toiminut vuodesta 1941 asti ja Reservialiupseerit perustettiin vuonna 1956, joten molemmilla on pitkät paikalliset perinteet. Toiminta sen sijaan elää ja uudistuu aina tarpeiden mukaan.

Vesa Mellavuo määrittelee kerhojen tämän hetken kaikkein tärkeimmiksi tehtäviksi positiivisen maanpuolustushengen ylläpitämisen ja veteraaniperinteen jatkamisen.

Kun kaikkein nuorimmatkin sotaveteraanit ovat jo ylittämässä 90 vuoden rajapyykkiä, on selvää, että veteraanityön tueksi tarvitaan nuorempia sukupolvia. Pälkäneen reserviläiset muun muassa tarjoavat veteraaneille kuljetusapua ja heitä voi myös pyytää kantajiksi viimeiselle matkalle. Keskeistä on myös jatkaa sellaisia tehtäviä, joita aikaisemmin hoitivat sotaveteraanien omat yhdistykset.

Reserviläisten omaan toimintaan kuuluvat kunniavartiot, ohjelmalliset tupaillat, kesäretki, talkoot, piiritason juhlat ja tapahtumat, harjoitusammunnat ampumaradalla kesäkeskiviikkoisin sekä syksyn taitokisa.

– Ammuntataidon ylläpitämiseen meillä on Pälkäneellä erityisen hieno mahdollisuus, koska ampumarata on aivan vieressä ja viikoittain käytössämme. Muun muassa aseluvan uusimiseen tarvitaan todistus riittävästä harjoittelusta, joten rataa kannattaa hyödyntää, Mellavuo muistuttaa.

Reserviläisten kuoro Korsukööri on esiintynyt jo 20 vuotta.

Korsukööri on noin 15 reserviläisen laulajajoukko, joka on ollut mukana veteraanien siunaustilaisuuksissa, juhlissa ja joulutulilla. Kööri on esiintynyt jo yli 20 vuotta.

Osa toiminnasta kuuluu säännölliseen vuoden kiertoon, kuten juhlaperinteet ja esimerkiksi Sydän-Hämeen rastit. Nykyään kaikille avoin mutta reserviläistoiminnasta alkanut suunnistussarjakisa, käynnistyy tänä keväänä jälleen huhti- toukokuun vaihteessa.

Lisäksi toteutetaan yksittäisiä projekteja – esimerkiksi viime kesänä reserviläiset pesivät talkootyönä sankarihaudan muistopaaden ja kiviristit.

Reserviläiset tuovat osansa kaikkien pälkäneläisten jouluun pystyttämällä torille joulukuusen ja sytyttämällä Syrjänharjuun joulutulet, jotka houkuttelevat joka vuosi satoja kävijöitä. Vuoden kruununa on vanhin juhlaperinteistä, jouluaaton kunniavartio sankarihaudalla.

 

 

Ollaan valmiina

 

Reserviläisjärjestöt eivät nykymuotoisina osallistu varsinaiseen maanpuolustustoimintaan eikä niille ole määritelty paikallisia suojelu- tai muita tehtäviä.

– Maanpuolustuksen perusjuttu on se, että hyvällä puolustuspolitiikalla pidetään huolta siitä, että mitään ei tapahdu. Mutta totta kai viime aikojen tiukentunut tilanne koko Euroopassa on saanut meidätkin kuulostelemaan, muuttuuko jonkin ehkä tulevaisuudessa, Vesa Mellavuo muotoilee varovasti.

Joka tapauksessa reserviläisyhdistyksissä pyritään mahdollisuuksien mukaan pitämään yllä jäsenten perusvalmiuksia kuten hyvää fyysistä kuntoa, ampumataitoa ja yhteishenkeä.

– Jos maan poliittinen johto joskus linjaisi niin, että reserviläisiä tarvittaisiin esimerkiksi jonkinlaiseen kodinturvatoimintaan tai muihin tukitoimiin, monipuoliset valmiudet olisivat ehdoton etu, he selittävät.

Näitä valmiuksia voidaan opetella erilaisilla Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla, joita järjestetään maanpuolustuspiireittäin. Viime vuonna koko Suomessa järjestettiin yhteensä 1931 kurssia, jotka tuottivat yhteensä 88 750 koulutusvuorokautta. Se kertoo, että ajan tasalla pysytään yhtä kaikki.

– Toiminta lähtee perustasolta, täältä meiltä paikallisyhdistyksistä. Kun ne pitävät yllä omaa toimintaansa, on pohja, jolle voi tarvittaessa rakentaa, pälkäneläisreserviläiset määrittelevät.

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>