Vedenkorkeus: Sateet ovat kiertäneet Sydän-Hämeen tehokkaasti

Järvien pinnat uhkaavat laskea ennätyksellisen alas

Kukkian vedenpinta on tänä keväänä (punainen käyrä) selvästi keskiarvolukemia (sininen käyrä) matalammalla.

Vuosikymmenten keskiarvojen mukaan lasketun ennusteen mukaan vedet nousevat huhti-toukokuussa. Tänä keväänä nousu uhkaa jäädä pieneksi.

Sydän-Hämeen järvien pinnat ovat painumassa alas, kun sateita ei ole saatu sen paremmin vetenä kuin lumenakaan.

– Viime kesänä satoi kesä- ja heinäkuussa runsaasti. Sen jälkeen Längelmäveden ja Hauhon reitin suunnalla on tullut täysi stoppi. Loppuvuosi oli erittäin kuivaa, ja talven aikana lunta on tullut poikkeuksellisen vähän, johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid Pirkanmaan Ely-keskuksesta sanoo.

Mallasvedellä, Längelmävedellä ja Kukkialla veden pinta on ollut koko talven matalalla. Normaalivuosina lumen sulaminen nostaa vesiä huhti–toukokuussa reilusti. Nyt vähien lumien sulamisvedestä ei ole luvassa suurta nousua.

– Pirkanmaalla lumen vesimäärät ovat tavanomaisena talvena 80 millimetrin luokkaa. Vähälumisena talvena voidaan jäädä 40–60 millimetriin. Nyt on monin paikoin jääty jopa alle 20 millimetriin, Isid kertoo.

Sateet ovat syksystä alkaen kiertäneet Längelmäveden ja Hauhon reitin tienoot etelä- ja pohjoispuolelta.

Längelmäveden pinta on tänä keväänä (punainen käyrä) selvästi keskiarvolukemia (sininen käyrä) matalammalla.

Vuosikymmenten keskiarvojen mukaan lasketun ennusteen mukaan vedet nousevat huhti-toukokuussa. Tänä keväänä nousu uhkaa jäädä pieneksi.

– Viimeisten seitsemän kuukauden aikana alueen sademäärä on jäänyt puoleen tavanomaisesta.

Pintojen nousu edellyttäisi runsaita sateita. Toisaalta rankkasadekaan ei olisi vesien tilan kannalta hyvä, sillä se huuhtoo tehokkaasti ravinteita lumettomalta maalta, kun kasvukausi ei ole vielä käynnissä.

– Järvien kannalta olisi parempi, että vesi kulkisi maavarastojen kautta. Se edellyttäisi pitkää ja tasaista sadetta. Mitä kovempi sade, sitä enemmän tapahtuu huuhtoutumista, Diar Isid sanoo.

 

Kesän sateista osa haihtuu

Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että järvien pinnat laskevat kesällä ennätyksellisen alas. Diar Isid tietää, että se lisäisi ranta-asukkaiden ja mökkiläisten huolta järvien tilasta.

– Tänä kesänä tullaan lähestymään vuosien 2002–2003 tilannetta. Silloin oli poikkeuksellisen kuivaa, ja vesien pinnankorkeudet aiheuttivat paljon puhetta Kukkian ja Längelmäveden suunnalla.

Pakanrannan hiekkapohja on paljastunut lähes veneväylään saakka, vaikka järvien pintojen pitäisi pian olla huippulukemissa. Järvien pinnat uhkaavatkin laskea kesällä ennätyksellisen matalalle.

Diar Isid sanoo, että kevään ja kesän sateet ratkaisevat sen, miten pahaksi tilanne kehittyy. Kevään sateet nostavat järvien pintoja tehokkaammin, koska kesällä osa sadevedestä haihtuu. Lisäksi maaperä ja kasvillisuus imevät vettä sulan maan aikaan.

Mallasvedellä ja Längelmävedellä vedenkorkeuden laskua on pyritty hillitsemään helmikuun alusta alkaen Valkeakosken poikkeusjuoksutuksilla.

– Jo silloin oli nähtävissä, että vaatisi poikkeuksellisia lumi- tai sademääriä, jotta pinnat nousisivat keväällä. Siksi juoksutusta pienennettiin ajoissa. Valkeakosken voimalaitoksen lupa ei mahdollista vedenkorkeuden säännöstelyä, mutta juoksutusta voidaan rajoittaa tietyissä tilanteissa, Diar Isid sanoo.

 

Kaivot voivat paikoin kuivua

Myös pohjaveden pinnat ovat tällä hetkellä monin paikoin alle keskiarvon. Kevään sademäärästä ja roudasta riippuen voi olla mahdollista, että pohjavesivarastot eivät kevätsulamisen yhteydessä juurikaan täyty. Tämä voi tarkoittaa ensi kesänä alhaisia vedenpintoja ja kuivia kaivoja.

Erityisesti yksittäiset kaivot esimerkiksi moreenialueilla pienillä valuma-alueilla saattavat kuivua. Sen sijaan pohjavesialueilla vedenotolle ei liene vielä haittaa kuivuudesta, koska alueet ovat laajempia ja muutokset ovat hitaampia.

 

Normaalikeväinä Pälkäneen Pakanrannan edustan aallonmurtaja peittyisi veden alle. Tänä vuonna joutsenet uivat käsipohjaa veneväylän varrella.

 

 

Laatuluokitus: Happikato pudottaa suuret järvet erinomaisesta hyvään

Syvänteistä loppuu happi talvisin

Vuosikymmenten keskiarvojen mukaan lasketun ennusteen mukaan vedet nousevat huhti-toukokuussa. Tänä keväänä nousu uhkaa jäädä pieneksi.

Sydän-Hämeen suurten järvien tilaa seurataan jatkuvasti. Velvoiteseuranta liittyy muun muassa vedenpuhdistamoiden ympäristölupiin.

Pälkänevesi, Mallasvesi, Roine ja Längelmävesi ovat kaikki kirkasvetisiä ja laatuluokaltaan hyviä. Erinomaisesta ne putoavat ennen kaikkea syvänteitä vaivaavan happikadon vuoksi. Happi loppuu yleensä talvella, kun syvälle jää lämmintä vettä. Lämpimissä oloissa happi kuluu nopeammin kuin kylmässä vedessä. Happitilanne helpottuu keväällä, kun pintavesi lämpenee ja lähtee kiertoon.

Pälkänevedellä happipitoisuutta mitataan viidessä pisteessä. Talvien 2013, 2015 ja 2017 mittauksissa Jouttesselällä Aitoon koulutuskeskuksen edustalla olevan syvänteen pohja oli hapeton.

Mallasvedellä on kärsitty hapen puutteesta myös kesäisin. ”Viime vuosina kerrosteisuus on ollut jyrkkä ja viileä vesi pohjan läheisyydessä on ollut lähes hapetonta. Kerrosteisuuden pysyessä jyrkkänä vähähappinen alue voi alkaa jo 18 metrin syvyydeltä lähtien”, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys toteaa Mallasvedestä antamassaan lausunnossa.

Längelmävedellä Sahalahden edustalla sijaitsevan Madesaaren syvännealueella on havaittu sisäistä kuormitusta: hapettomissa oloissa järven pohjan ravinteet alkavat vapautua veteen, mikä pahentaa happikatoa entisestään. Myös Längelmäveden Mäntysaaren ja Puolivälinsaaren välisellä syvännealueella alusvesi muodostuu talvisin vähähappiseksi.

Pakanrannan hiekkapohja on paljastunut lähes veneväylään saakka, vaikka järvien pintojen pitäisi pian olla huippulukemissa. Järvien pinnat uhkaavatkin laskea kesällä ennätyksellisen matalalle.

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>