Vehoniemi: Matkailunähtävyys jo vuodesta 1888

Historiallisella kulkureitillä

Maisema Vehoniemen harjulta 1949. (Lähde: Museokeskus Vapriikki, kuvaaja E.M.Staf).

”On tultu Vehoniemen harjun matkailukeskukseen, joka näkötorneineen, hotelleineen ja ravintoloilleen kykenee tarjoamaan matkailijalle lepoa ja viihtyisyyttä pitemmäksikin ajaksi. Humisevat hongikot, välkkyvät vedet ja niiden takaa siintävät harjanteet luovat tunnelman, jota ei voi kuvailla, se täytyy elää” mainostaa Suomi, Tampere ympäristöineen matkailuopas 1934.

Kangasalan Vehoniemenharju mainitaan ensimmäisen kerran matkailunähtävyytenä Suomen Matkailijayhdistyksen oppaassa vuonna 1888. Vehoniemenharjun päällä kulkeva tie oli perinteisesti johtanut Hämeestä Pohjanmaalle saakka.

1930-luvulla tiestä tuli osa Hämeenlinnan ja Tampereen välistä valtatietä. Vehoniemenharju liittyi pitkään harjuketjuun, johon kuuluvat myös Keisarinharju, Kuohunharju, Kangasalan Kirkkoharju ja Tampereen Pyynikinharju.

 

Ensimmäinen näkötorni 1892

Vehoniemenharjun ensimmäisen näkötornin rakennutti kanslianeuvos Liljestrand vuonna 1892. Torni alkoi 1890-luvun kuluessa pikkuhiljaa rapistua ja Suomen Matkailijayhdistys moitti toistuvasti tornin huonoa kuntoa.

Turisteja ajatellen torni alkoi olla jopa vaarallinen. Varsinaiseen korjaustyöhön päästiin vuonna 1911, jolloin tornin seinämissä olleita aukkoja paikattiin ja tornin kivijalkaa vahvistettiin.

 

Matkailumaja perustetaan

Kangasalalaiset ja tamperelaiset yrittäjät perustivat vuonna 1926 Vehoniemenharju Oy:n. Vuotta myöhemmin rakennettiin nykyinen näkötorni.

Yhtiö rakennutti harjulle Heikki Tiitolan suunnitteleman matkailumajan, joka valmistui vuonna 1928. Majan viereen kohosi vuotta myöhemmin majoitusrakennus, joka oli avoinna koko vuoden.

Vuonna 1943 ravintolassa oli tilaa 150 ruokailijalle. Lisäksi siellä oli kaksi kabinettia. Itse hotellirakennuksessa oli kuusi yhden hengen ja kuusi kahden hengen huonetta.

Hotelli oli varustettu nykyaikaisin mukavuuksin; sähkövalon, keskuslämmityksen ja WC:n lisäksi oli sauna sekä uimaranta. Liikenneyhteydet Vehoniemelle olivat hyvät. Tampereelta Vehoniemeen pääsi linja-autolla useamman kerran päivässä.

 

Suosittu sunnuntairetkien kohde

Vuonna 1932 majasta tuli linja-autojen pysähdyspaikka ja moni Tampereen seudun linja-autoyrittäjä kävi valokuvauttamassa uuden autonsa Vehoniemellä.

Harju oli myös monen autoilevan kaupunkilaisperheen sunnuntairetkien kohde. Juuri sunnuntaisin Vehoniemellä oli valokuvaaja ja harjulla vierailevat perheet otattivat mielellään muiston luonnonkauniilta paikalta.

Majalla vierailivat muiden muassa Norjan kruununprinssi Olavi vuonna 1936 ja presidentti Kyösti Kallio vuonna 1938. Myös Saksan salaisen poliisin, Gestapon päällikön Heinrich Himmlerin, tiedetään vierailleen Vehoniemen harjulla ja matkailuhotellissa vuonna 1942.

Vuonna 1938 maja siirtyi Suomen Matkailuliitolle, joka puolestaan myi sen Matka ja Ravinto Oy:lle vuonna 1967.

Sodan jälkeen Vehoniemi oli Matkailuliiton kannattavin toimipiste, kunnes alamäki alkaa 1960-luvulla. Yrittäjät vaihtuvat ja rakennukset rapistuvat. Toiminta päättyi 1980.

Kolme vuotta myöhemmin kuljetusyrittäjä Olavi Sallinen avasi paikalle Vehoniemen automuseon.

 

Tuula Vuolle-Selki

 

Lähteet:

Suomen Matkailijayhdistyksen vuosikirjat 1888–1911.

Suomen matkailijayhdistys. Matkailumajat, hotellit ja ravintolat 1943.

Suomi, Tampere ympäristöineen matkailuopas. 1934.

Vorssinmantaa ja muuta hiekkamaan historiaa Huutijärveltä. Toimittaneet Elina Aro, Aulis Aarnio ja Markku Aro. Vammala 2004.

Seurue autoretkellä Vehoniemessä 1920-luvun lopussa. (Lähde: Museokeskus Vapriikki).

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>