Vedenkorkeus: Järvien pinnat kääntyivät jo laskuun, kesällä voidaan päätyä ennätyksellisen alas

Järvistä puuttuu vettä lähes 40 senttimetriä

Längelmäveden pinta on tänä vuonna (punainen viiva) reilusti ajankohdan keskiarvolukemien (sininen viiva) alapuolella.

Kesäkelit kääntävät jo ennestään alhaiset järvien pinnat laskuun. Kuumassa paahteessa järvestä voi haihtua jopa sentti päivässä. Myös kasvukauden käynnistyminen vähentää järviin päätyvän veden määrää, sillä osa vedestä päätyy kasvien käyttöön.

Sydän-Hämeen järvien pinnat ovat jo valmiiksi poikkeuksellisen matalalla, koska sademäärät ovat jääneet syksystä alkaen vähäisiksi. Sadetta ei ole saatu vetenä eikä lumena. Syys–toukokuun aikana seudulla sataa keskimäärin reilut 400 millimetriä, mutta viimeisen kahdeksan kuukauden aikana on jääty noin 250 millimetriin. Paikoin on voinut sataa vielä tätäkin vähemmän, sillä sekä vesi- että lumisateet ovat olleet varsin paikallisia. Lunta kertyi paikoin vain 20–30 prosenttia normaalitalven lukemiin verrattuna.

Längelmäveden ja Kukkian pinnat ovat tällä hetkellä lähes 40 senttimetriä ajankohdan keskiarvolukemien alapuolella. Myös Mallasvedellä, Roineella ja Hauhon reitin järvillä tilanne on vastaavanlainen.  Tarvittaisiin poikkeuksellisen pitkä ja rankka sadejakso, jotta järvien pinnat nousisivat normaalitasolle. Huhti–toukokuussa sademäärät ovat kuitenkin olleet tavanomaisia tai hieman sitä pienempiä.

Kukkian tämänvuotinen vedenkorkeus (punainen viiva) on taittumassa kesäiseen laskuun.

Normaalivuosina sulamisvesistä syntyvät kevättulvat nostavat Längelmäveden ja Kukkian pintoja huhti–toukokuussa 30 senttimetrillä. Tänä vuonna nousu jäi noin kymmeneen senttiin, ja nyt pinnat ovat jo kääntymässä laskuun.

Odotettavissa on, että järvien pinnat laskevat kesän aikana poikkeuksellisen alas. Jos lasku tapahtuu samaan tahtiin kuin normaalikesinä, kaikkien aikojen pohjalukemia lähennellään jo kesäkuun puolivälissä.

Myös pohjavesien pinnat ovat monin paikoin alle keskiarvon, eivätkä kevään sateet ole juurikaan täyttäneet varastoja. Erityisesti moreenialueiden ja pienien valuma-alueiden kaivot saattavat kuivua kesän aikana. Sen sijaan kuntien vedenotolle kuivuudesta ei liene vielä haittaa, koska niiden pohjavesialueet ovat laajempia ja muutokset hitaampia.

 

Poikkeusjuoksutus jatkuu Valkeakoskella

Valkeakosken kautta virtaavat Mallasveden, Längelmäveden ja Hauhon reitin vedet.

Sydän-Hämeen järvien pintojen laskusta huolestuneet ranta-asukkaat syyttävät tilanteesta helposti Valkeakosken juoksutuksia. Voimalaitoksen yläpuoliset vedet (Mallasvesi, Pälkänevesi, Roine) ovat 40 senttiä tavanomaista matalammalla, mutta alapuolisen Vanajaveden pinta on ollut jopa tavanomaista korkeammalla.

Voimalaitoksella ei kuitenkaan säännöstellä yläpuolisen vesistön korkeutta, vaan jäljitellään kosken normaalitilaa. Vettä juoksutetaan enemmän, kun pinta nousee voimalaitoksen yläpuolisella järvellä. Juoksutuksessa otetaan voimalaitoksen lisäksi huomioon muun muassa veneiden mukana kanavasta purkautuvat vedet sekä Tampereen ja paperitehtaan vedenotto.

Vähälumisen talven jälkeen keväinen pinnannousu jäi olemattomaksi, ja kesällä järvien pinnat uhkaavat laskea ennätyksellisen alas.

Tänä talvena Valkeakoskella siirryttiin jo helmikuussa poikkeusjuoksutukseen, kun nähtiin, että pinnat olivat laskemassa poikkeuksellisen alas. Juoksutusta on vähennetty kymmenen kuutiota sekunnissa. Poikkeusjuoksutuksesta huolimatta vedenkorkeus jatkaa kesällä laskuaan, jos säät eivät muutu poikkeuksellisen sateisiksi.

Säännöstellyllä Vanajavedellä tilanne ei ole yhtä hankala kuin Valkeakosken yläpuolisilla vesillä. Ympäristökeskus on koonnut nettiin erillisen teemasivun (www.ymparisto.fi/mallasvedenjuoksutus), jossa avataan Valkeakosken juoksutusta sekä tehdään selkoa keinoista, joilla vesien pintoja voitaisiin nostaa.

Vedenkorkeuksien muuttaminen vaatii vesilain mukaista lupaa ja runsaasti resursseja. Muutoksen vaikutukset tulisi selvittää sekä kuivana aikana että tulva-aikana koko laajan järviketjun alueella.

Kuivana kesänä veden panttaaminen voisi pienentää oleellisesti Vanajaveteen tulevan veden määrää. Se saa 70–80 prosenttia vedestään Mallasvedestä. Veden nostaminen kuivalla kaudella voi nostaa ylävedenkorkeutta myös sadekaudella ja aiheuttaa tulvavahinkoja Kokemäenjoella saakka sekä haitata vesihuoltoa.

 

Järvien pinnankorkeus (ero keskiarvosta)

Näsijärvi, Tampella                    +0,23

Pyhäjärvi, Näppilä                      –0,07

Vanajavesi, Toijala                     –0,03

Kukkia, Pälkäne                          –0,35

Längelmävesi, Kaivanto           –0,38

Ennuste näyttää, että Mallasveden pinta voi laskea jo kesäkuussa ennätysalas (ajankohdan vedenkorkeuden vaihteluväli merkitty harmaalla alueella ja keskimääräinen korkeus harmaalla viivalla, tämänvuotinen vedenkorkeus sinisellä viivalla).

 

Yksi kommentti

  1. pehtoori

    Jotain tarttis tehrä ennen ku vesi loppuu kukkiasta. Kukkiavirran pilanneet rikolliset saatettava vastuuseen teostaan.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>