Urheiluopisto poikkesi kylään

Suomalaisille sana Vierumäki on nykyään käsite, joka tarkoittaa urheilun ja liikunnan opetuksen huippua. Vähältä piti, ettei se sana ole Pälkäne.

Pälkäneen uusi ja ajanmukainen urheilukenttä, ampumarata ja uimalaitos alkoivat kiinnostaa vasta perustetun Suomen Suomen Urheiluopiston nokkamiehiä heti, kun opisto talvella 1927 saatiin perustettua.

Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto SVUL oli järjestänyt liikuntakursseja eri puolilla Suomea vuodesta 1925 asti, mutta nyt kurssitoiminta oli siirretty Urheiluopistolle, jota liitto tuki ”huomattavalla” määrärahalla, kuten SVUL:n vuosikertomuksessa todetaan.

Pälkäne oli niittänyt mainetta sekä urheilu- että suojeluskuntapiireissä, ja SVUL:ssa Urheiluopiston asiaa kaikkein näkyvimmin ajanut Lauri ”Tahko” Pihkala tunsi hyvin molemmat.

Urheiluopistolla ei ollut heti käytössään kiinteää toimintakeskusta. Kursseja järjestettiin useilla eri paikkakunnilla, mutta perustajien tähtäimessä oli paikkakunta, jonne opisto voisi tulla jäädäkseen.

Pälkäne oli vahva ehdokas, koska sillä oli uusien urheilupaikkojensa lisäksi tarjota voimisteluun sopiva Nuijantalo, kaksi järveä ja hyvät liikenneyhteydet. Paikkakin oli jo katsottuna, sillä opistoa suunniteltiin Onkkaalan Mallasveden rannalle, tontille, jonne Tampereen kaupunki myöhemmin rakensi lasten kesäsiirtolan.

Urheiluopiston tuloon suhtauduttiin Pälkäneellä innostuneesti. Muun muassa Onkkaalan VPK antoi kenttänsä ilmaiseksi ”suoranaisiin opiston tarkoituksiin”, paitsi että valosta ja siivouksista haluttiin suoritettavan ”kohtuullinen korvaus”.

 

Kaksi upeaa opistokesää

Kesä- heinäkuussa 1927 Suomen urheiluopisto järjesti Pälkäneellä urheilujohtajakurssit, heinäkuussa voimistelu- ja poikaurheilujohtajakurssit ja vielä elokuussa seuravoimistelu- ja painituomarikurssit. Kesäkurssien johtajana toimi lehtori Väinö Teivaala.

Heinäkuun puolivälissä pidettiin poikien urheilupäivät, joille osallistui peräti 150 nuorta poikaa. Ohjelmaan kuului yleisurheilun lisäksi uimanäytös Pälkäneen uimalaitoksella.

Ohjaajina toimi aikakauden parhaita urheilijoita, ja opetuksessa käytettiin myös skioptikon- ja elokuvia. Käytettävissä oli huippumodernia hidastettua kuvaa, joka toi teoriaopetukseen aivan uuden ulottuvuuden.

Seuraavana talvena Urheiluopisto järjesti Pälkäneellä hiihtokurssit, ja kesällä 1928 kurssitoiminta jatkui ensimmäistä kesää laajempana. Ylimääräistä iloa ja jännitystä koitui paikalliselle yleisöllekin, sillä opiston elämää värittivät edessä oleva olympialaiset.

Juhannuksena VPK:n kentällä pidettiin kokkojuhlat, joiden upein ohjelmanumero oli Suomen olympiajoukkueen voimistelijoiden esitys. Heinäkuun leirille taas osallistuivat muun muassa Amsterdamin olympiajoukkueeseen valitut heittolajien edustajat.

 

 

Lopussa seisoi pettymys

Ikävä kyllä loistelias olympiakesä oli samalla Pälkäneen urheiluopistohaaveiden tyly loppu. Syksyllä opisto siirtyi Heinolaan Vierumäelle, jonne se lopullisesti jäi. Joitakin hiihtokursseja tosin järjestettiin Pälkäneellä vielä myöhemmin.

Lauri Pihkala tunsi Vierumäen Härkälän kylässä sijaitsevan vanhan sotaväen leirikentän ennestään, ja oli jo vuosikymmen sitten pitänyt sitä erityisen sopivana paikkana suunnittelemalleen opistolle. Kun hänelle selvisi, että kentän vieressä oli sopiva järvikin, asia oli sillä selvä.

Pälkäneen kunta ei liioin ollut osoittanut tulenpalavaa halua pitää kiinni opistosta. Ehkä menetys ei ollut sille kovin kova pala. Sen sijaan muut paikalliset yhteisöt olivat harmissaan, sillä urheiluopisto olisi ollut omiaan nostattamaan komeaan alkuun päässyttä paikallista urheiluhenkeä ja -mainetta.

Näreissään oli muun muassa Onkkaalan urheilu- ja sivistyshenkinen VPK, joka oli jo 1800-luvun puolella kannattanut vahvasti kansanopiston sijoittamista Pälkäneelle. Silloinkin hanke meni sivu suun, ja Sääksmäki sai Päivölänsä. 1920-luvulla VPK ryhtyi innolla tukemaan Pälkäneen ensimmäistä kansalaisopistoa, mutta se toimi vain muutaman vuoden.

Nyt se oli yrittänyt parhaansa urheiluopiston saamiseksi – mutta taas tuli tappio.

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>