Aurinko jäädyttää pakasteet

Nikkilän kyläkaupan Marko Nikkilä ja Avitorin Petri Lahtinen asettuivat perjantain juhlakalun viereen. Kyläkauppa sai katolleen aurinkopaneelit sähköä tuottamaan.

Aurinkosähkö sopii kyläkauppaan kuin nenä päähän. Kun ulkona paistaa aurinko, käy jäätelösesonki kuumana ja kylmäkoneiden energiankulutus on huipussaan. Niinpä auringonvalosta sähköä tuottavat paneelit alkoivat kuulostaa kauppias Marko Nikkilästä entistäkin houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Ensimmäinen tarjouskierros käytiin jo pari vuotta sitten, mutta tällä kertaa paneeleista syntyivät kaupatkin.

– Hinta oli pudonnut edelliskierrokselta sellaiselle tasolle, että nyt tämä toteutuu. Pelkästään aurinkopaneelien hankintaa suunnittelemalla sähkölasku ei pienene, vaan ne täytyy ensin saada katolle, Nikkilä toteaa.

Toinen seikka joka edesauttoi hankintaa, oli innovaatiorahoituskeskus Tekesin uusiutuvan energian investointeihin ja aurinkosähköhankkeisiin myöntämä 25 prosentin avustus yrityksille. Koska avustus koskee toistaiseksi vain tätä vuotta, päätti Nikkilä tarttua tilaisuuteen.

– Energiakulut kasvavat vuosittain, kun kylmälaitteita on tullut lisää. Sähkön tarve on suuri, ja kaikki menee omaan kulutukseen. Jos näin saisi edes pienen siivun kulutusta ekologisempaan suuntaan, niin maailma pelastuu, Nikkilä perustelee.

Nikkilän kyläkaupalla vietettiin perjantaina hernekeittopäivää aurinkopaneelien asennuksen merkeissä. Kun mukana oli vielä poniajelua paikallisin voimin, olivat tienvieret ja bussipysäkit täynnä autoja ruuhkahuippuna.

Valo tuo virtaa

Aurinkopaneeleiden hinnanlasku on selvästi nostanut kysyntää, sanoo Avitorin sähköasennusten ja uusiutuvan energian projektipäällikkö Petri Laitinen.  Hänen mukaansa paneelien hinnat ovat laskeneet vuosittain ja järjestelmien hinta on seurannut perässä.  Tähän ovat vaikuttaneet valmistajien määrä, kilpailu ja kasvanut kysyntä sekä paneeleissa tarvittavan piin hinta.

– Tietoisuus aurinkovoimasta on lisääntynyt, puskaradio toimii. Lisäksi ihmiset ovat kiinnostuneita hiilijalanjäljestään ja ympäristöasioista, Lahtinen kuvaa positiivista kierrettä ilmiön ympärillä.

Aurinkosähköpaneeleissa on kyse nimenomaan sähköntuottamisesta. Olennaista on valo, ei lämpö, kuten aurinkokeräimissä. Lahtisen mukaan Suomessa päästään samanlaisiin hyötysuhteeseen kuin Pohjois-Saksassa, vaikka moni epäilee auringonpaisteen riittävyyttä Suomessa.

– Itse asiassa liika paiste ja lämpö hieman laskevat hyötysuhdetta, Vuorio huomauttaa.

Sähköasentaja Ilari Saarinen, Avitorin Petri Lahtinen ja Kiwatin Pasi Vuorio ja rakennusmies Harri Vitkala olivat tyytyväisiä Nikkilän kyläkaupan asennuksiin. Yhteensä paneeleja saatiin katolle 100 kappaletta.

Säästöä, suojelua ja kapinaa

Aurinkopaneelit koostuvat alumiinirungosta, piikennoista ja kennoja suojaavasta lasipinnasta. Laitisen mukaan valo saa aikaan reaktion, jossa elektronit lähtevät liikkeelle ja siitä syntyy sähkövirtaa. Paneelit asennetaan sarjaan ja kaapelit vedetään vaihtosuuntaajalle, mikä muuttaa energian vaihtovirraksi.

Vaihtosuuntaajalta eli invertteriltä lähtevä kaapeli toimii kahteen suuntaan: joko sähköä menee talon verkkoon ja siitä kulutuspisteille, tai ylimääräinen sähkö ohjautuu verkkoon myytäväksi silloin kun oma kulutus on pientä.

Yhden metri kertaa 1,6 metriä paneelin nimellisteho vaihtelee 270–330 kilowattituntiin. Esimerkiksi Nikkilän kaupan katolle paneeleita asennettiin peräti 100 kappaletta. Yksi paneeli painaa noin 19 kiloa. Kyläkaupassa paneelit maksavat itse itsensä noin kymmenessä vuodessa, tavallisessa omakotitalossa samaan kuluu noin 15 vuotta.

Uusiutuvan energian laitteita toimittavan Kiwatin Pasi Vuorion mukaan asennus vaatii toimenpideluvan ja myös sähköyhtiölle täytyy ilmoittaa asennuksesta. Ympäristöarvojen ja säästöjen lisäksi Vuorio on huomannut kolmannenkin syyn hankkia aurinkopaneelit.

– Jonkin verran taustalla on myös ärtymystä sähköyhtiöiden hinnoittelua kohtaan. Osa haluaa kapinoida tuottamalla itse sähköä, Vuorio toteaa.

Ylijäämällä, jos sellaista on, ei pääse rikastumaan. Keskimäärin yhtiöt maksavat kotitalouksista päin tulevasta sähköstä 3 senttiä kilowattitunnilta.

Bährendin Venla (edessä), Ronja ja Ninni tarjosivat Heinähatulla ponikyytiä. Sami ja hänen poikansa Julius Lähdesmäki tulivat Tampereelta asti.

12-viikkoiset Berninpaimenkoirat Thelma ja Taavetti lähtivät emäntänsä Katin ja Päivi Laaksosen kanssa sosiaalistumaan. Harjoitteluapuna oli Viivi Nikkilä.

Kun kylällä tapahtuu, silloin lähdetään. Hernekeiton ääressä ja Pekka Kulmala (vas.), Arto Virtanen ja Olavi Seppälä. Toisella puolella pöytää naapurikauppias Anssi Kukkonen (edessä), Taija Onkamo, Pekka Laurila ja Jukka Elkelä.

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>