"Sata vuotta elämää Laipanmaassa"

Rajalan metsäpäivä oli metsäperinteen juhla

Yleisöä oli metsäpäivässä pihan täydeltä.

Kaunis kesäsää, yli kaksisataa osallistujaa ja monipuolinen asia- ja musiikkiohjelma tekivät Laipanmaan Rajalan metsäpäivästä onnistuneen perinnetapahtuman. Esitelmiä ja Laipanmaan entisten asukkaiden muisteluksia kuunneltiin kiinnostuneena. Mukavaa metsämusiikkia esitti jälleen sydänhämäläinen Pirkka-Hämeen Jätkäperinne -ryhmä.

Rajalan kämpän viime vuosien isäntä ja kämppätyöryhmän puheenjohtaja Risto Keskinen kertoi tervehdyssanoissaan Laipanmaan ja Rajalan kämpän historiasta sekä seudun entisaikojen asukkaista. Erityisen lämpimät tervetulotoivotukset hän osoitti Laipanmaassa viimeisimmäksi asuneille Lintusen perheen seitsemälle tyttärelle ja kahdelle pojalle.

Tervehdyspuheen jälkeen Metsäkeskus Pirkanmaan projektipäällikkö Teuvo Taura kertoi Risto Keskisen vuosikymmenten mittaisesta työstä Laipanmaan tiekuntien puheenjohtajana ja teiden kunnosta vastaavana. Riston toiminnan tuloksena Teivaan ja Saarijärven pitkät tiet ovat erinomaisessa kunnossa. Kiitoksena tästä työstä Taura luovutti Risto Keskiselle Suomen Tieyhdistyksen myöntämän yksityistieansiomerkin.

Ennen Laipanmaassa asuttiin, nyt kesämökkeillään

Kuhmalahdella syntynyt ja Laipanmaassakin toiminut metsänhoitaja Timo Kivimaa kuvaili esitelmässään Laipanmaata, sen maanomistajia, asutuksen muodostumista ja asukkaita sekä alueen metsien käyttöä Suomen satavuotisen  itsenäisyyden ajalta. Sata vuotta sitten Laipanmaa oli parinkymmenen ”savun” erämaan luonteinen alue; vakituista asutusta siellä ei ole enää ollut viiteen vuosikymmeneen. Nyt tiheä metsätieverkosto edesauttaa tehokkaan metsätalouden harjoittamista, mutta helpottaa myös mökkiläisten ja retkeilijöiden pääsyä alueen kaikkiin osiin. Tiivistelmä Timo Kivimaan esitelmästä lehden seuraavassa numerossa.

Yli kymmenen kilometrin koulumatka

Lintusen iloiset tyttäret kertoivat lapsuusajoistaan Laipanmaan Teivaalassa.

Erittäin kiinnostava osa Rajalan metsäpäivää oli Lintusen perheen tyttärien muistelut lapsuutensa ajoista Laipanmaassa. Tyttärien vanhemmat Eetu ja Elsa Lintunen olivat siirtoväkeä Karjalasta. He ostivat Teivaalan tilan sotien jälkeen vuonna 1946. Maa- ja karjatalous sekä metsätyöt olivat perheen pääelinkeinot.  Jo pienestä pitäen lapset osallistuivat talon töihin; näin oli tapana yleensäkin maaseudulla. Tyttäret muistelivat marjastusreissujaan ja naapureissa käyntejään. Matkaa lähimpiin naapureihin oli kylläkin useampi kilometri. Samoin uintipaikat olivat kilometrien metsätaipaleiden takana. Vanhimmat heistä muistelivat myös käyntejään Rajalan kämpällä, jossa oli toimintaa vielä 1960-luvulle.

Koulumatka Teivaalasta Lahdenkulman kouluun oli yli kymmenen kilometriä. Sitä Lintusen tytöt eivät kuitenkaan kulkeneet päivittäin, vaan he asuivat viikot koululla tai koulun lähellä olevissa taloissa. Mutta viikonlopun koulumatkat he kulkivat jalan. Vaikka matka oli rasittava, niin lauantai-iltana kotiin tullessaan he juoksivat pari  viimeistä kilometriä!

Teivaalassa olon aikana Lintusilla lapsia oli kymmenen – kahdeksan tytärtä ja kaksi poikaa; myöhemmin syntyi vielä yksi poika. Teivaalan keittiön ja kamarin käsittävä asuinrakennus oli tehokkaasti asuttu! Lintuset myivät Teivaalan vuonna 1963 Sahalahden kunnalle ja muuttivat kirkonkylälle. Rajalan metsäpäivään osallistuneet Lintusen seitsemän tytärtä ja kaksi poikaa totesivat, että on herkkä hetki käydä katsomassa syntymäpaikkaa, jossa asuinrakennus ja aitta vielä ovat hyvässä kunnoissa. Mutta kotitalo ja tanhua ”tuntuvat nyt niin pieneltä”. Teivaala on nykyisin yksityisomistuksessa vapaa-aikakäytössä.

Sahalahti-Seuran puheenjohtaja Seppo Rinne osoitti kiitossanansa paitsi yleisölle ja esiintyjille erityisesti Rajalan kämpän huoltajille, kämppäisäntä Risto Keskiselle ja kämppäemäntä Anja Haloselle. He ovat vuosien ajan aikaansa ja vaivojaan säästämättä huolehtineet kämpän kunnosta ja siisteydestä. Kämppätoimikunta antoi emännän tehtävistä nyt luopuvalle Anjalle kiitoksena ja muistona siniristi-pöytälipun. Isänmaallinen tunnus vapaaehtoistyön uurastajalle.

Markku Rauhalahti

Teuvo Taura luovutti Risto Keskiselle yksityistieansiomerkin.

Pirkka-Hämeen Jätkäperinne esitti serenaanin kiitoksena kämppäemäntä Anja Haloselle.

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>