Lainehet laulavi

Lukijan runo

Laineiden läiskyntä, räiskyntä

aaltojen liplatus laitoja vasten

perässä leveä, pyörteinen vana

vierellä rannan maisemat vaihtuu

kuin verkkaisna filminä silmissä liukuu

vai liukuuko venho

soutajan selkä kun eestaas heijjaa

ja hauikset keulan saa kohajamaan.

 

Näin täällä ennen kalassa, kylässä käytiin

kaukaniityillä päiväkaudet heinää tehtiin

ja paatim perässä reikäleipiä narussa uitettiin

seivästyskangen reijjästä suopellon alta

mustia ahvenia paarmasyötillä ongittiin

jyväset myllyhyn kaukaakin kuskattiin

kareja katseltiin, kiviä kierreltiin

saarissa väliin levähettiiin, evästeltiin

tuulia tyynnyteltiin.

 

Paljon ja kauas kun soutaa ja jaksaa

ja kannasten kautta järveltä järvelle

ihmeitä ihan vesiltä löytää

jälkiä jääkauden, aaltojen, ajan

keskellä selkää, suojassa lukuisten saarten

on laguuni suuri, kaunis ja tyyni

sinne ei yllä aaltojen pauhu

ei mylvintä myrskyn.

 

Lohkareet valtaisat rantoja vahtii

kuin kiviset peikot ja menninkäiset

pirunkin siellä äsken näin

suuren ja pullean, yks-sarvisen

ja taivolla toinen on ihmeiden ilme

katsehes nosta ja hämmästele

verkkaista leikkiä pilvein ja auringon

kun aamu jo saa tahi hämärtäy ehtoo

ja maiseman kaiken rusko tuo maalailee.

 

Ka ka ka ka, ka ka ka ka

kukuik kukuik kukuik

ja monta on muuta luotojen liepeillä

lentäjää, melojaa, kaakattajaa

kurkien parvetkin harjoittelee

aurojen mallit on kohdallaan

tienoolle tälle pian hyvästit huikataan.

 

Sydän-Hämeen kymmenen järven sekä Pälkäneen venetsian suvisoutaja Mikko Kiio elokuussa 2017

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>