Vesien kaunottaret

Näin loppukesästä vesikasvit pääsevät vasta kasvuvauhtiin, kun monet muut jo lopettelevat. Lumpeet ja ulpukat ovat kukkineet jo heinäkuun, mutta niidenkin määrä kasvaa elokuun edetessä. Monilla rannoilla niitetään kasvillisuutta veden laadun parantamiseksi ja järven avovesialueen suurentamiseksi. Samalla helposti niitetään myös harvinaisempia lajeja.

Lumme on Pälkäneen vaakunakukka ja siitä usein kysytään. Meillähän kasvaa kolme lummelajia tai nykyisten määritysten mukaan kaksi, joista toinen on jaettu kahteen alalajiin. Vaakunakukkana komeilee pohjanlumme, joka onkin näistä yleisin. Sen toinen alalaji isolumme on Hämeessä harvinainen ja itse olen nähnyt sitä Luopioisten puolella vain kahdella paikalla. Se on suurempikukkainen ja kukan verholehdet eivät ole koholla veden pinnasta vaan pitkin pintaa leväällään.

Kolmas lummelajimme on suomenlumme. Se on helppo tuntea, koska kukka on vain muutaman sentin levyinen ja aina vähän kuin supussa. lehdetkin ovat pienet, vain tulitikun mittaiset. Tämä harvinaisuus elää pienissä järvissä ja joissa. Suomenlumme on yleisempi Itä-Suomessa ja täältä olen löytänyt sitä vain Padankosken alueelta pieninä kasvustoina niin Kukkiasta kuin Kailonjärvestäkin.

Kun vesistöjä niitetään, ei ole aina mahdollista säilyttää yksityisiä kasvilajeja. Kone vie kaikki mennessään. Kuitenkin, jos tiedetään esim. suomenlumpeen kasvupaikan olevan järvellä, niin ehkä kannattaisi se paikka jättää rauhaan. Niiton tarkoitushan on saada kasvillisuus pysyvästi vähenemään. Tämä onnistuu, jos sama paikka niitetään kolmen neljän vuoden ajan. Tällöin kasvin juuret eivät saa tarvittavaa määrää ravintoa talveksi kasvattaakseen seuraavana kesänä uusia lehtiä ja kukkia. Näin kasvi kuolee ja avovesialue laajenee.

Suomenlumpeen lisäksi toinenkin kaunis vesikasvi saattaa hävitä niittojen yhteydessä. Olen kysellyt asukkailta sarjarimmen kasvupaikkoja. Koivulahdesta sellainen viime viikolla ilmoitettiin ja keskusteluissa kävi ilmi, että kasvi edelleen siellä kasvaa, joskin epäilyä oli, tukehtuuko kasvusto muiden suurten vesikasvien puristuksessa. Rannoille on pesiytynyt paha vieraslaji isosorsimo, joka leviää agressiivisesti pehmeäpohjaisilla ranta-alueilla. Tämä saattaa tukahduttaa muita vesikasveja kuten sarjarimmen.

Tällä hetkellä sarjarimmen kasvupaikkoja on ilmoitettu Koivulahden lisäksi myös Jouttenselän rannoilta Joutsenpohjasta ja alueen muista runsaskasvustoisista lahdekkeista. Myös siellä kasvaa isosorsimoa, jonka kasvualue tuntuu vuosi vuodelta laajenevan. Tämän yksittäisen kasvin niittäminen on vaikeaa, koska se kasvaa osittain vedessä ja osittain maalla. Vesikasvien poiston yhteydessä se helposti jää niittämättä. Aikoinaan tämä heinä tuotiin meille rehukasvina ja monen muun lajin tavoin se on sitten ryöstäytynyt ympäristöön.

Suomenlumme ja sarjarimpi ovat kauniita luonnonkasveja, joiden soisi kasvavan edelleenkin. Niiden kasvupaikkoja voi ilmoittaa minulle, vaikka ne eivät vielä olekaan uhanalaisluokituksissa noteerattuja. Nyt on niiden havaitsemisen paras aika.

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>