Opastus avasi Sahalahden kirkon ja hautausmaan historiaa

 

Seppo Rinne veti opastetut kierrokset Sahalahden kirkossa ja hautausmailla.

Sahalahden kirkko ja kellotapuli ovat alkujaan olleet omia erillisiä rakennuksiaan. Kirkossa onkin kaksi alttaritaulua. Kellotapulin alakertaa käytettiin ruumishuoneena 1930-luvulle saakka. Muiden muassa nämä asiat selvisivät kuulijoille opastetuilla kierroksilla Sahalahden kirkossa ja hautausmaalla viime torstaina.

Seppo Rinteen kokoama historiakatsaus oli osa museoiden illan ohjelmatarjontaa Sahalahdella. Tuoretta tietoakin oli jaossa, kun opastaja kertoi, miksi tapulin lähiympäristöön on kulku estetty nauhoituksen avulla.

–Linnut pudottelevat tiiliä alas katolta, Rinne valaisi varotoimenpiteen syytä.

Kellotapuli on valmistunut vuonna 1844, 15 vuotta kirkon rakentamisen jälkeen. Nykyisin kirkon eteisenä toimiva sola on yhdistänyt tapulia ja kirkkoa toisiinsa 1800-luvun lopulta lähtien.

Ja se toinen alttaritaulu, joka ei ole kirkkokansalle näkyvillä. Se, todennäköisesti Sahalahden toisen kirkon palosta pelastettu, on kiinnitetty seinälle sakastissa. Historiakatsausta kuunnelleet pääsivät sitä vilkaisemaan, kun Seppo Rinne johdatti kuulijansa sakastin kautta ulos hautausmaille.

 

Aineistoa kirjaan

ja näyttelyyn

 

Kari Elkelä oli museoiden illalle järjestänyt Makasiiniin maistiaiset tulevan kesän näyttelystään, joka pureutuu vuoden 1918 tapahtumiin Sahalahdella ja sisällissotaa seuranneeseen vaiheeseen 30 vuoden ajalta. Aineiston haku näyttelyyn ja aiheeseen pureutuvaan kirjaan on jo käynnistynyt.

–Kirjeet, postikortit, valokuvat, jäsenkirjat, lentolehtiset, pöytäkirjat, kuitit, liput ja käsivarsinauhat kiinnostavat sota-ajalta sekä sen jälkeisiltä suojeluskunta- ja työväenjärjestöiltä, Kari Elkelä luettelee.

Kari Elkelään saa yhteyden soittamalla numeroon 0400 406 822 tai sähköpostitse osoitteella karielk@sci.fi.

Elkelän tämän kesän näyttely Sahalahden kadonneista pankeista ja puodeista veti ennätyssuuren katsojamäärän. Kolmen viikon aikana Makasiinissa kävi peräti 750 näyttelyvierasta.

 

Runojen säveltäjäksi

alakouluiässä

 

Opastettujen hautausmaakierroksien välissä soi musiikki, kun nuori muusikko Niilo Rantala konsertoi Sahalahden kirkossa. Rantalan konsertti koostui hänen suomalaisiin runoihin tekemiinsä sävellyksistä. Ensimmäisen sävellyksensä hän teki jo 11-vuotiaana vuonna 2007.

–Sävelsin tuolloin ensimmäiset lauluni kotimaisten runoilijoiden teksteihin. Ensimmäinen säveltämäni runo oli Uuno Kailaan Tuhatvuotisen elämän laulu, Rantala kertoo.

Sahalahden kirkossa kuultiin lauluiksi sävellettyjä runoja muiden muassa Lauri Viidalta, Kaarlo Sarkialta ja Oiva Paloheimolta. Runot on kirjoitettu Suomen itsenäisyysajan eri vuosikymmenillä ja osa jo ennen maamme itsenäistymistä.

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>