Liput salkoon ja luontoon

Eero Peltosen esittelemä seinäsammal sai nimensä siitä, että sitä käytettiin ennen tilkitsemässä seinähirsien rakoja. Tästä löytyi myös sulka- ja karhunsammalta.

Viime lauantaina vietettiin Suomen luonnon päivää, joka ensimmäistä kertaa oli myös liputuspäivä. Mikä olisikaan sen sopivampi retkikohde Suomen luonnon päiväksi kuin Laipanmaa, jossa luontoa piisaa silmän- ja korvankantamattomiin.

Sahalahti-Seura oli tämän hoksannut ja järjestänyt lauantaiaamuksi paikalle asiantuntijaoppaiksi metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvojan Jukka Ruutiaisen Metsäkeskuksesta ja biologian lehtorin, luontotietäjä Eero Peltosen. Kaksikkoa täydentämään saapui myös metsänhoitaja Timo Kivimaa, joka tuntee Laipan metsätalouden historian kuin omat taskunsa.

Sateista aamua pelästymättömiä luonnonystäviä ilmestyi Rajalan kämpälle vajaat kaksikymmentä, ja polkuretki kohti Ruokojärven laavua lähti liikkeelle sittenkin poutasäässä. Reitti noudatteli luontopolkua, jonka varrella on omatoimisellekin kulkijalle monia kiinnostavia kohteita, joiden sisältöä valotetaan polun varren opastauluilla.

Säästöpuita ja tekopökkelöitä

Jukka Ruutiainen kertoi, että säästöpuita jätetään avohakkuualoille parantamaan luonnon monimuotoisuutta.

Tällä retkellä ei tarvinnut tukeutua tauluihin, kun mukana oli kolme kävelevää opaskirjaa. Ruutiainen pysäytti retkeläiset jo parin sadan metrin jälkeen ihmettelemään taimikon keskelle pystyyn jätettyä vanhojen puiden ryhmää, josta osa oli pitkällään myrskyn kaatamana.

–Nämä ovat säästöpuita, joita jätetään uudistushakkuissa luonnon monimuotoisuutta turvaamaan. Luonnossa on tuhansia lajeja, jotka vaativat lahopuuta elääkseen. Säästöpuut jätetään kuolemaan ja lahoamaan aikanaan näiden lajien elinympäristöksi. Hyviä säästöpuita ovat muun muassa haapa ja pihlaja, jotka eivät ole omistajalleen taloudellisesti tärkeitä, Ruutiainen selvitti.

Hänen mukaansa metsiemme uhanalaisista lajeista jopa puolet on lahopuulajeja. Siksi metsien sertifioinnissakin on sovittu, että lahopuuta pyritään lisäämään esimerkiksi säästöpuiden avulla.

Vastikään harvennetussa kuusikossa Ruutiainen palasi vielä lahoasiaan pökkelöiden merkeissä. Niiden puute on verottanut metsässä viihtyvien tiaislajien kantoja.

–Hiljattain päättynyt miljoonan linnunpöntön kampanja auttoi, mutta ei tarpeeksi. Nyt on menossa kokeilu, jossa metsänomistajien toivotaan muodostavan kolopesijöille tekopökkelöitä siten, että puu katkaistaan hakkuussa muutaman metrin korkeudelta ja tyviosa jää pökkelöitymään pesäpuuksi.

Makkaraa ja kahvia unohtamatta

Retkeläisiä kiinnosti, miksi taimikossa kasvavat muutaman metrin mittaiset kuuset ovat malliltaan kapeita ja pienioksaisia. Metsänhoitaja Kivimaa tiesi vastauksen.

–Metsänomistaja kasvattaa mieluummin runkopuuta kuin suuria oksia. Siksi metsiin istutettavat taimet kasvatetaan sen tyyppisten puiden siemenistä. Myös kuusten lomaan luontaisesti kasvaneet lehtipuut estävät oksia kasvamasta alkuvaiheessa kovin leveiksi.

Matkan edetessä biologi Peltonen sai tunnistettavakseen monenlaisia lajeja. Polun varrelta löytyi jo kukintansa

Timo Kivimaa (etualalla) on retkeillyt Laipanmaassa lukemattomia kertoja. Kari Kivelä Tampereelta ja Risto Mäkinen Kangasalta olivat ensikertalaisia.

päättänyttä maariankämmekkää, metsälauhaa, suo-orvokkia, vanamoa ja kymmeniä muita kasveja, joille kaikille löytyi nimi Peltosen muistilokeroista. Loppukesän metsästä tulivat bongatuiksi vielä yllättävän monet lintujen äänetkin, puhumattakaan sienistä, joiden satokausi alkaa olla parhaimmillaan.

Puolimatkassa retkeläiset pääsivät Ruokojärven laavulla ansaitulle tauolle paistamaan makkaraa ja nauttimaan Seppo Rinteen keittämistä nokipannukahveista. Kahvittelun lomassa Ruutiainen kertoi Metsosta, joka on paitsi kanalintu, myös metsien vapaaehtoinen suojeluohjelma.

Metsoon voi kuka tahansa tarjota metsäänsä pysyvästi suojeltavaksi käyvällä hinnalla. Mikä tahansa metsä ei toki kelpaa, vaan luontoarvoja pitää olla riittävästi.

Loppumatkalla puhuttiin vielä ainakin metsälain mukaisista tärkeistä elinympäristöistä ja petolintujen pesäpuista. Vaikka taivas ripsautti välillä vettäkin, kului aika luonnon parissa kuin siivillä niin, että retki venähti lähes viisituntiseksi.

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>