Nuijantalosäätiö: Perinteikäs juhlatalo tuottaa tappiota keskimäärin 8000 euroa vuodessa

Nuijalle löytyy käyttäjiä, muttei maksajia

Jukka Kittilä (vasemmalla), Yrjö Tanila (etualalla) ja vuoden ajan Nuijalla toiminut Noora Rosberg toivoivat, että isoon taloon löytyisi lisää toimijoita jakamaan kustannuksia. Marraskuun alussa talolla avaa Joulu pop up -myymälä, johon löytyi myös kahvilayrittäjäksi pitopalvelu. Niinpä Nuijalta saattaa saada joulun alla myös joululaatikoita.

Nuijantalo on perinteikäs juhlatalo, ja se taipuisi moneen muuhunkin. Talosta voisi kehittää pälkäneläisyhdistysten kotiluolan, joka elää aamusta iltaan. Tai se voisi kerätä suojiinsa toimisto- ja työhuonetta tai myyntitilaa kaipaavat pienyrittäjät.

Takavuosikymmeninä Nuija oli maakunnan viihdekeskus, joka veti väkeä kaukaakin. Nykyvaatimuksiin sen sali on sen verran pieni, ettei sinne kannata tuoda nimekkäitä esiintyjiä. Mutta eläkeläiset ja tanssiharrastajat tanssisivat siellä mielellään nimettömämpienkin artistien tahtiin.

Muun muassa tällaisia ideoita nousi esiin, kun Nuijantalon 13 viime vuotta omistanut Nuijantalosäätiö kyseli kyläläisiltä, mihin suuntaan talon toimintaa voisi kehittää.

– Nuija on kylän ykköstalo, johon pitäisi keskittää kaikki toiminnot, jotka sinne sopivat, talon kulttuuriarvoja korostanut Jaakko Simola sanoi.

Nuijan keskustelutilaisuudessa kävi selväksi, että taloa arvostetaan ja tarvitaan. Sille löytyisi paljonkin käyttöä – muttei maksajia.

 

Lämmitys nielee rahaa

Nuijantalo rapistui urheiluseuran käsissä, kunnes Pälkäneen MTK ja kunta tulivat avuksi. Luja-Lukko jäi vuonna 2004 perustettuun Nuijantalosäätiöön vapaamatkustajaksi, eikä perinteikkään talon ylläpito ole enää rasittanut sen taloutta.

MTK sijoitti remonttiin 150 000 euroa. Sen jälkeenkin tuottajayhdistys on upottanut ja lainannut Nuijalle kymmeniä tuhansia euroja. Nyt MTK haluaa oikaista säätiön talouden ja lopettaa rahan upottamisen Nuijantalolle.

Säätiön ansiosta Nuijan kymmenen vuoden takaiseen remonttiin saatiin EU-rahoitusta. 600 000 euron hankkeesta jäi velkaa 40 000 euroa, koska kaikkia kuluja ei hyväksytty avustuksen piiriin.

Ison talon käyttökustannukset ovat noin 30 000 euroa vuodessa, mutta vuokratulot ovat jääneet parhaanakin vuonna 25 000 euroon. Siksi säätiö on velkaantunut keskimäärin 8000 euroa vuodessa.

– MTK:lla ei ole Nuijantalolle juuri käyttöä, mutta maksamme sen ylläpidosta aikamoisen summan vuodessa, Yrjö Tanila sanoi.

– Säätiö haluaa toimia vastuullisesti. Nyt talous ei ole kestävällä pohjalla, säätiötä johtava Jukka Kittilä sanoi.

Käyttökustannuksista yli puolet uppoaa suuren talon lämmitykseen.

– Öljylasku on vaihdellut 7 000 ja 15 000 euron välillä siitä riippuen, miten säiliön täyttö ajoittuu.

Lämmityskustannuksissa on pyritty säästämään laskemalla lämpöjä talvikuukausien aikana. Toisaalta lämmityslasku on kasvanut, kun talon käyttöä lisätty ja toimintaa on ollut läpi talven.

– Vanhat hirrestä rakennetut seuratalot kestävät melkein mitä vain. Lämpöjen laskeminen ei ole ongelma. Harkitsisin myös maalämpöä, jonka ansiosta esimerkiksi pappilan lämmityskulut laskivat merkittävästi, arkkitehti Salla Paakkunainen ehdotti.

 

Kahvilayrittäjä jouluun saakka

Säästöjäkin tärkeämpää on löytää Nuijalle lisätuloja tai uusia maksajia. Talo on edelleen haluttu juhlatalo etenkin kesäaikaan, ja silloin siitä voisi pyytää kovempaa viikonloppuhintaa. Nykyisin taksa on 650 euroa ympäri vuoden.

Nuijan kauppaaminen häätaloksi helpottuu, kun Keltaisen Talon myymälä ei enää ole kahviossa, vaan pitopöydät voidaan kattaa siihen.

– Kirkon läheltä on vaikea löytää kesähääpaikkaa, mutta nyt talo on vapautunut kokonaan juhlakäyttöön, Erja Heikkilä sanoi.

Noora Rosberg on löytänyt Nuijalla marraskuun alussa avaavaan Joulu pop up -myymälään kahvilayrittäjän, jolla on myös pitopalvelu. Vastaava malli voisi toimia ympäri vuoden, jos talossa olisi kaksiportainen vuokra. Tilat saisi edullisemmin, jos ottaisi myös pitopalvelun Nuijalta. Mutta jos haluaisi tuoda mukanaan oman pitopalvelun tai omat ruuat, vuokra olisi kovempi.

– Terveystarkastajan mukaan ei ole ongelma, jos keittiö on osin talon omalla yrittäjällä, ja osin ulkopuoliselle vuokrattuna, kunhan on etukäteen sovittu siivouksesta, Rosberg kertoi.

 

Nuija tarvitsee talonmiehen

Uutta käyttöä ideoitaessa törmättiin nopeasti siihen, että Nuija tarvitsisi talonmiehen – tai ainakin kasvot ja puhelinnumeron, jonka kautta asiat hoituvat. Vaikka talon hyväksi tehdään paljon talkootyötä, tilojen esittely, ovien aukominen, äänentoistolaitteiden säätäminen ja vessapaperin lisääminen ei onnistu vapaaehtoisvoimin eikä virkamiestyönä, koska talo elää pääasiassa virka-ajan ulkopuolella.

Tällä hetkellä Noora Rosberg hoitaa Nuijalla paljon muutakin kuin alakerran kulmahuoneessa toimivaa yritystään Spirraalia. Vaikka kunnan infomerkit on poistettu Lahdentien varresta, talolla poikkeaa paljon väkeä.

– Kesäsesongin aikaan kävijöitä on paljon, ja ihmisiä saa opastaa moneen pälkäneläiskohteeseen sekä suomeksi että englanniksi, Rosberg kertoi.

Nuijan yläkerran asunto vapautuu näillä näkymin ensi keväänä, mutta majoitustiloina käytettyihin huoneisiin voitaisiin ideoida uutta käyttöä jo syksyllä. Ne voisivat toimia tunnelmallisina konttoreina, kokoustiloina tai hoitohuoneina, joskin portaat rajoittavat yläkerran käyttöä.

 

Säätiö ei ole tapahtumajärjestäjä

Pälkäneellä ei ole kovin helppo periä maksua kokoontumistiloista. Esimerkiksi kansalaisopisto ei maksa tiloistaan mitään, ja samaan ovat tottuneet yhdistykset, joille muun muassa pankit tarjoavat kokoontumistilat maksutta.

Nuijantalosäätiö on hankkinut remonttiin rahaa ja talolle jatkoaikaa. Se huomasi kuitenkin nopeasti, ettei siitä ole tapahtumajärjestäjäksi.

– Alussa juhlatilan vuokraus toimi hyvin, mutta kymmenen vuotta sitten iskenyt lama vähensi juhlia. Keltainen Talo yritti muutaman vuoden omalla konseptillaan, muttei sekään löytänyt kultajyvää, Jukka Kittilä sanoo.

Keltainen Talo lisäsi Nuijantalon tunnettuutta ja sai turistitkin poikkeamaan Lahdentieltä. Siksi keskustelutilaisuudessa pidettiin valitettavana, jos talo pääsee taas hiljenemään.

Vielä pahempana vaihtoehtona nähtiin se, että talo pistettäisiin myyntiin. Pälkäneläiset jäisivät pian ilman perinteikästä juhla- ja kokoontumistilaa, ja myös kyläkuva voisi muuttua pian.

– Kaava pelottaa, sillä taloa ei ole suojeltu millään tavalla. Ostaja voisi tehdä talolla mitä tahtoo, Salla Paakkunainen sanoi.

– Hieno sijainti keskellä kylää ja lähellä palveluita. Hienot näkymät sekä Pälkäne- että Mallasvedelle, Jukka Kittilä maalaili talon tilalle nousevan asuintalon myynti-ilmoituksia.

Hän muistutti, että Suomessa myydään vuosittain melkoinen määrä vanhoja kyläkouluja ja seurataloja, jotka rasittavat omistajansa taloutta.

– Ennen kuin säätiö tuli väliin, Luja-Lukolla olisi ollut Nuijalle ostaja, huutokaupan pitäjä, Kittilä kertoi.

 

Nuijan toiminta edistää elinvoimaa

Mikäli Nuijantalo halutaan pitää edullisesti kaikkien kuntalaisten käytössä, katseet kääntyvät kuntaan. Juhlatalon omistaminen tai etenkään pyörittäminen ei kuitenkaan kuulu kunnan ydintehtäviin, ja Pälkänekin on pyrkinyt luopumaan vanhoista kiinteistöistä.

– Mutta elinvoimaisuuden kannalta Nuijantalolla on ilman muuta merkitystä. Nuijantalon Joulu pop up -myymälä on hyvä esimerkki siitä vireydestä, jota tarvitsemme kylälle, elinkeinojohtaja Jaana Koivisto-Virtanen sanoi.

Nuijantaloa olisi kuitenkin vaikea pyörittää kunnantalolta käsin. Nyt talon pikkuremontteihin on saatu apua työpajalta. Jukka Kittilä pitäisi tavoitteena sitä, että yhdistykset ottaisivat talosta vastuuta ja yhteisen kokoontumispaikan.

Hänen mukaansa seudun juhlatalot osaavat ohjata asiakkaita toisilleen, jos omaan taloon ei mahdu, mutta yhteistyötä voisi vieläkin tiivistää.

– Esimerkiksi Aitoossa on toimiva konsepti ja Honkala pyörii Kirkastusjuhlien ansiosta.

Jukka Kittilä (vasemmalla), Yrjö Tanila (etualalla) ja vuoden ajan Nuijalla toiminut Noora Rosberg toivoivat, että isoon taloon löytyisi lisää toimijoita jakamaan kustannuksia. Marraskuun alussa talolla avaa Joulu pop up -myymälä, johon löytyi myös kahvilayrittäjäksi pitopalvelu. Niinpä Nuijalta saattaa saada joulun alla myös joululaatikoita.

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>