Lukijan kirjeet

Kunta olemme me

Kunnan tehtävät tulevat muuttumaan, mutta millä aikavälillä? Kunnanvaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden tehtäväksi jäävät pääasiassa opetus, kulttuuri, kaavoitus, kunnallistekniikka ja liikunta – kaikki edelleen tärkeitä osa-alueita. Jatkossakin on huolehdittava kuntalaisten hyvinvoinnista ja tasapuolisesta kohtelusta asuinpaikasta riippumatta, asui kuntalainen sitten Kuohijoella, Kyynäröllä, Sappeessa, Laitikkalassa tai Onkkaalassa. Haasteita tulee edelleen olemaan, vaikka meillä onkin hyvät palvelut tällä hetkellä…

Kristinuskon näkökulma

Ystäväni Paul Tiililän Sydän-Hämeen Lehdessä herättämään keskusteluun viitaten olen hänen kanssaan eri mieltä pakolaisiin liittyvissä asioissa. Koska niistä on jo kirjoitettu ko. lehdessä nimimerkeillä ”Apua tarvitseville” ja ”Ontuvaa vertailua”, en puutu enää niihin kysymyksiin, vaan totean olevani niiltä osin kirjoittajien kanssa pääasioissa samaa mieltä. Sen sijaan tuon esiin kristillisen uskon kannalta keskeisen näkökulman. Kristus opettaa…

Ajankuvia

Ensin politiikkaa. Kun viime kuntavaalit oli käyty, oli kaksi teemaa jotka jäivät vaalien jälkeenkin kummittelemaan. Ensimmäinen oli kuntien pakkoliitokset ja toinen kyläkoulujen lakkauttaminen. Molemmista selvittiin. Pakkoliitoskeskustelu hyytyi seuraavissa eduskuntavaaleissa ja turhaksi todettu koulukeskustelu loppui parin koulun lopettamisen jälkeen. Näissä kuntavaaleissa näyttää tilanne olevan aivan toisenlainen kuin edellisistä. Melkein kaikista Pälkäneen kuntaa koskevista asioista ehdokkaat ovat…

Kangasalan maaseutu, voimavara vai rasite?

Kangasalan kunta on päättänyt ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen vuoden 2018 alusta lukien. Päätös tehtiin laillisesti valtuuston enemmistön toimesta, mutta kuntalaisia kuulematta. Juuri siitä syystä itse vastustin kaupungiksi muuttumista. Kangasalan asukkaiden, erityisesti täällä kauan asuneiden, identiteetin keskeisimpiä tekijöitä on juuri samaistuminen kesäpäivän pitäjään eli kuntaan. Kestää varsin kauan, ennen kuin Kangasalan kaupunki saa nimitystään vastaavan merkityksen asukkaidensa…

Myttäälän jätepaikalta poistuminen vaarallista

Myttäälässä on jätteiden keruupaikka Pälkäneen kunnan maalla. Jätteiden vienti on kovasti parantunut ja siistiytynyt ainakin viime vuoden aikana, mutta ongelma on se, että jätepaikalta poistuminen on vaarallista, koska Pälkäneen suuntaan lähtiessä pensaikko on niin korkeaa, että se peittää tiellä kulkevat autot, jotka muutenkin tulevat näkyviin kovin myöhään tien linjan johdosta. On siis hengenvaarallista ylittää tie,…

Mihin verovarojamme voi ja tulee käyttää?

Verorahojamme on käytetty kuluneella vaalikaudella muun muassa Rautajärven ja rauniokirkon maastosta näkyvän kulttuurimaiseman asuinrakennuskaavojen laadintaan. Maat ovat yksityisten omistamia. Roholan kaava-alueen maakaupan yhteydessä on sovittu, että osa tonteista jää myyjän omistukseen. Edellä mainittu ja Pälkäneen kunnanvaltuuston kokoonpano huomioiden on ymmärrettävää, ettei tonttien hintoja hevillä alenneta. Kysymys kuuluukin, että kuinka paljon verorahoillamme tuetaan yhteisen edun nimissä…

Alakoulujen laatu

Päätoimittaja kirjoitti koulurakennuksista ja opetuksen laadusta alakouluissa (SHL 29.3.). Jo edellisessä lehdessä oli kirjoitus kouluista. En ole rakennusinsinööri. En tiedä, onko järkevämpää korjata vanhaa vai rakentaa uutta. Sen sijaan ajatus, että ”Joidenkin alakoulujen oppilaat lähtevät selvältä takamatkalta yläkouluun”, on vahvasti sanottu. Tällä varmaankin tarkoitetaan kyläkoulujen opetuksen heikkoa laatua. Olisi kiinnostava tietää, mihin tällainen arvio perustuu….