Pääkirjoitus

Kaupallinen keskus siirtyy

Onkkaalan keskustan laidalle linjattu Lahdentie on rajannut Pälkäneen kehitystä kohta 50 vuotta. Keskustaajama ei ole päässyt kasvamaan valtatien itäpuolelle. Roholan asuinalue puhkaisee uuden kasvusuunnan Luopioisten suuntaan. Jatkoa seuraa Pälkänevedentien toiselle puolelle, johon suunnitellaan 30 hehtaarin yritysaluetta. Satojen asukkaiden Rohola sekä laaja yritysalue pitäisi liittää saumattomasti osaksi Onkkaalaa. Roholan kaavaa hyväksyttäessä Pälkäneen päättäjät kantoivat huolta putkista:…

Pälkäneen kaksinkamppailu

Puolet Pälkäneen nykyisistä valtuutetuista jättää paikkansa vapaaehtoisesti toukokuussa, loput jännittävät jatkonsa puolesta, kun kuntaan valitaan uusi 27-jäseninen valtuusto huhtikuun vaaleissa. Päättäjäjoukko seuloutuu 67 ehdokkaan joukosta. Parikymmentä ehdokasta edellisvaaleja lyhemmät ehdokaslistat eivät latista vaali-intoa, vaan kokoomuksen ja keskustan kaksinkamppailu tuo ilmaan uudenlaista sähköä. Pälkäne oli takavuosina Suomen ruiskukan sinisin kunta, koska kokoomus onnistui haalimaan riveihinsä ehdokkaita…

Asumisen uudet tuulet

Luopioinen on tuonut uusia tuulia asumiseen. Vuosituhannen alussa kunta teetti 22 omakotitaloa. ”Sadan tonnin talojen” hinta nousi hieman toiselle sadalle tuhannelle, mutta niiden ansiosta moni perhe toteutti omakotiunelman rivitaloasunnon hinnalla. Sadan tonnin talojen jälkeen Luopioisiin ryhdyttiin rakentamaan mummonmökkikylää. Mummonmökit toivat pientaloihin uuden kokoluokan. Nuori tai vanha pari ei tarvitse suurperheen tarpeisiin mitoitettua asuntoa, vaan vähemmän…

Koulut vanhanevat ja tyhjenevät

Pälkäneen kuntalaiset ja koulurakennukset ovat samalta ajalta. Keskivertopälkäneläinen alkaa olla sotien jälkeen syntynyt nuori eläkeläinen. Samoina ruuhkavuosina rakennettiin myös edelleen käytössä oleva kouluverkko, jota on vuosikymmenten aikana vain hieman paikkailtu ja laajennettu Kostian koulun osalta. Vanhenevissa ja käyttöikänsä päässä olevissa rakennuksissa on entistä vähemmän oppilaita. Kirkonkylän koulun sisäilmaongelmiin ei ole tahdottu löytää ratkaisua ja yhteiskoulua…

Lähi- vai kaukoruokaa?

Kuntien hankintapykäliä on laadittu ja tiukennettu hyvä veli -järjestelmän kitkemiseksi. Urakoita ja tilauksia ei enää voi vanhan maantavan mukaisesti suhmuroida kavereille. Kilpailutusta opetellessaan kunnat ovat ajautuneet ojasta allikkoon. Kunnantalolle ei enää tilata edes käyntikortteja kilpailuttamatta. Viranhaltijat eivät uskalla tehdä mitään, koska kaikkeen tekemiseen liittyy hankintoja. Kuntaliitokset ja hankintarenkaat ovat vieneet hankinnat paikallisten tekijöiden ulottumattomiin. Kyläkoulua…

Naapureiden erilaiset haasteet

Pälkäneellä ja Kangasalla on luotu päättyvällä valtuustokaudella kasvun edellytyksiä. Naapurukset lähtevät kuitenkin erilaisesta tilanteesta uuteen nelivuotiskauteen. Vauhdilla kasvava Kangasala yrittää saada uudet lapset mahtumaan päiväkoteihin ja kouluihin. Muuttajien ansiosta yksikkökustannukset laskevat ilman säästötoimiakin – kunnes paisuvat ryhmät ja pullistelevat koulut alkavat oireilla. Pälkäneellä eletään päinvastaisessa tilanteessa. Väkiluku on laskussa, ja vähätkin muuttajat ovat yleensä iäkkäitä,…

Asumisen uudet tuulet

Maaliskuun alussa Mikkolan Navetalla aukeava Asumaan 2017 -näyttely haastaa isoja voimia. Tällä hetkellä ei intoilla maaseudun rauhasta, vaan mahdollisimman korkeista keskustakerrostaloista. Kaikkialla maailmalla virta vie kohti isoja kaupunkeja. Kangasala kasvaa Tampereen kehyskunnista nopeimmin. Viime vuonna valmistui monta isoa kerrostalohanketta, ja uusia kerrostaloasuntoja yli 350. Kunnan väkiluku kasvoi lähes kuudella sadalla. Tiivistämis- ja kaupungistumistrendin keskellä idyllinen…

Toiveissa huippukelejä

Sappeen laskettelukeskus avasi 28 vuotta sitten. Kolmen vuoden alkuvaikeuksien jälkeen vetovastuun ottivat Jouko Poukkanen ja Juha Marjanen. Kaksikko saa marraskuussa täyteen 25 vuotta yrittäjäuraa tuulisella alalla, jossa kelien riskit ovat suuret. Tykkilumen ansiosta olosuhteet rinteissä eivät riipu luonnonlumen määrästä. Mutta kehnona talvena lasketteluharrastus ei pysy satunnaisen kävijän mielessä. Nyt takana on kolme lähes lumetonta talvea….

Häpeätahrasta merkkipaalu

Pälkäne tekee ennätyssuuria investointeja elinvoimaan rakentamalla kuuden miljoonan liikuntahallin ja vetämällä valokuitua kyliin kymmenellä miljoonalla. Mutta halleja ja nettiyhteyksiä on kaikkialla. Ne eivät ole mitään Pälkäneen todellisen vetonaulan rinnalla. Rauniokirkon lasikate tekisi paikallisesta erikoisuudesta valtakunnallisen merkkikohteen. Lasikattokirkko rakentaisi koko kunnalle niin vahvaa brändiä, että innokkaimmat ideoivat jo kunnalle uutta vaakunaan kirkon länsipäädystä. Lasikattoinen kirkko saisi…

Maakunta perii haasteet

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät kuntavaalien tärkeimpänä teemana vanhustenhuoltoa ja terveyspalveluita. Äänestäjiltä on ilmeisesti jäänyt huomaamatta, että näistä teemoista väännettiin jo edellisissä eduskuntavaaleissa. Kaikki puolueet olivat samaa mieltä siitä, että vanhustenhuoltoa ja terveyspalveluita on uudistettava, koska talous ei kestä kustannusten kasvua nykytahtiin. Keinoksi valikoitui valtaan päässeiden porvaripuolueiden maakuntamalli. Vanhustenhuolto siirtyy vuonna 2019 muun sosiaalitoimen…