Mikko Forstén

Soutamalla kauden viimeiselle retkelle

Järvien pirstomassa maassamme on aina ollut tarvetta liikkua vesitse. Pienemmillä lammilla on ollut lauttaa, kopukkaa ja ruuhta. Suurempien selkien ylityksiin on käytetty soutuvenettä. Sen periaatteellinen malli ei ole sanottavasti muuttunut kautta vuosisatojen. Puisella soutuveneellä on edelleen tarunhohtoinen maine. Niitä pidetään liukasliikkeisinä ja hyvinä soutaa. Asiassa voi olla perääkin, mutta olen kokeillut useita puisia veneitä, joista…

Särkisilta

Raja- ja tieasiat ovat aina olleet kimurantteja juttuja. Kosmos- tahi mustekynällä ei ole kannattanut viivoja vedellä. Harkiten ja neuvotellen on parhaiten edetty, riitoja vältellen. Usein on päädytty käräjille, mutta harvemmin on onneksi nyrkein juteltu. Pälkäneellä ja Valkeakoskella näyttää olevan veljelliset välit jos mitä voi rajoista vetää johtopäätöksiä. Kuntien välisessä rajassa on vain muutama selkeä kulma….

Vuori Haltian takana

Tie poukkoilee väistäessään pahimmat mäet ja kalliot. Se nousee ja nousee tuntuu tavoittelevan taivaan kantta. Männyt kilvoittelevat paikasta korkeuksissa ja notkossa muutamassa kuuset jännittävät kärkensä mukaan kisaamaan. Meluavat kiireet ovat jääneet taakse. Hetken täyttää tuulen humina puissa ja kesäisen päivän väreilevä kirkkaus. Tien juuri tavoittaessa pilvien laen se alkaa laskeutua. Mäen jyrkkyys saa mukana muuttuvan…

Korkeusvuori

Paikka, jolle on juhlavasti annettu vuori nimitys, tuo eittämättä mieleen mahtipontisuutta. Mielikuvitus maalailee mieleemme kiipeilyä kallioiden seinämillä ja taivaan utuiseen sineen tähyäviä näköaloja. Tarkasteltaessa kotimaisia vuoriamme ovat ne usein jonkin suuremman kohouman vaatimattomia lisäkkeitä. Kohoumaksi voitaneen nimittää myös päämme etumusta eli otsaa. Otsassa olevaa finniä nimitämme näppyläksi. Näppylästä voimme johtaa vuoriemme yleisnimitykseksi nyppylä. Näppylöiden nyppylä…

Patakallio

Luonto tarjoilee meille elämyksiä kaikille aisteillemme. Toisinaan vaatii aikaa ja aherrusta löytääkseen tahi kokeakseen sellaisen. Tuntuu, kuin luonto kujeilisi kustannuksellamme. Metsiemme siimeksestä löytyy hulppeita näköaloja yli vehreiden viljelyksien. Kaukaisuuden sinessä hohtavat järviemme hopeiset selät. Kesäisen päivän lämmittämä avokallio hohkaa kepeää lämpöään tahi yksinäisen kiven järkäleen pinnalta voinet löytää mitä moninaisimpia kuvioita. Suomalaisen sielun sanotaan sykkivän…

Hurroonmäki

Lahdentieltä käännyttäessä Iltasmäen VPK:n talon nurkalta kohti Kollolaa on edessä Hurroonmäki. Pahanen kömmäs, jota on loivennettu jyrsimällä sen lakea. Mäen puolessa välin vasemmalla on tasainen kohta, kuin parkkipaikka. Siinä on sijainnut vielä muutama kymmenen vuotta takaperin Hurroon kartano. Komealta kalskahtavan kartano -nimityksen sille antoivat sen viimeiset asukkaat. Mökki ei muistuttanut esikuviaan kerrassaan yhtään. Ollen ainoastaan…

Kiviristi

Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE MicrosoftInternetExplorer4 Ja se, että kuinka rististä tuli kulma. Kaikki tapahtui vain vähän aikaa takaperin. Silloin pidettiin puheita puolesta, että vastaan. Kaikki olivat äänessä ja julistivat teorioitansa kuinka tulee käymään. Toiset maalailivat tulevaisuuden maisemaa synkkänä, toiset ammoista aurinkoa hohtavia säteitä. Harmaapukuiset miehet olivat juroja ja suolsivat tasaisella…

Aivujärvi

”Pälkäneen reippaille pojille omistaa tarinansa – Tekijä.”  Teksti on Jalmari Saulin 1925 julkaiseman Ajojahti -kirjan omistuskirjoitus. Kostianvirran taistelut 1713 ovat käynnissä. Saulin tarina ei liiaksi viivy virran rannoille kaivetuissa kosteissa juoksuhaudoissa, vaan se lähtee nopeassa temmossa tavoittelemaan… niin no lukekaa niin tiedätte. Kirjaa tuskin saa enää uutena, mutta divareista ja kirjastosta kannatta kysellä. Voin vakaasti…

Helkakallio

Myttäälässä kartanon kohdalla on tien pielessä kyltti. Siinä ilmoitetaan yleisen tien päättyvän. Kyltin oikealla puolella on kivinen ja kallioinen mäki. Paikka jää Seitsyentien ja Perkiöntien muodostaman kolmion sisälle. Tuolla mäellä on sijainnut Myttäälän muinainen kylätontti. Kylätontti on yleisnimitys paikalle, jonne ennen Isojakoa oli kaikki kylän talot rakennettu. Asuin- ja talousrakennukset olivat yhtä ja samaa rakennuksien…