Mummon murinat

Vähän murteista ja kielistä yleensä

Mummon murinat Kun mummo oli nuori, niin tottui siihen, että kotikylässä puhuttiin pohjalaista murretta. Kun sitten joskus kotoutui Luopioisiin, niin täällä paikallisen murteen puhuminen oli aika mietoa. Ei työtovereitten kanssa juuri ymmärrysvaikeuksia ollut, vaikka pääosa oli elänyt täällä koko ikänsä. Mahtoiko syynä olla se, että aikoinaan Suomen kirjakieltä kehiteltäessä hämäläismurteet olivat aika keskeisiä. Joitakin paikallisia…

Ylipuheliaita ja tuppisuita

Tuli taas katsotuksi telkkaria, kun puolueitten puheenjohtajat väittelivät sotesta ja vähän muustakin. Vaikka toimittajat tälläkin kertaa yrittivät neuvoa käyttämään puheenvuoroja asiallisesti, niin eiväthän nuo malta lopettaa vuodatustaan. Puhuvat toistensa päälle. Eivät sentään käy toisiinsa käsiksi. Onhan se tietysti niinkin, ettei hidaspuheinen etene edes kansanedustajaksi, joten ylemmällä tasolla tuppisuu ei pärjää. On sitä pitkän elämän aikana…

Kunnalliskertomus 1939

Mummon murinat Kun iski kevätsiivousvimma, niin tuli tongituksi hyllyiltä vanhoja painotuotteita. Käteen osui Luopioisten Kunnalliskertomus vuodelta 1939. Mielenkiintoista! Jostakin kiinteistötyhjennyksestä se on mukaan tarttunut. Muistorikas vuosi, koska mummo syntyi silloin. Talvisota alkoi, ja joulukuun alkupäivinä tuli Luopioisiin noin 2500 Viipurin ja Karjalan kannaksen asukasta, jotka sitten myöhemmin siirrettiin uusille paikoille. Kirjasen ”Alkulauseessa” kerrotaan monista hankkeista,…

Nimillä nikottelua

Mummon murinat Kun oli sanaristikon teko työn alla, piti tutkia kalenterista etunimien luetteloa. Oikea vastaus löytyi, mutta vanhus unohtui katselemaan noita nimiä vähän enemmänkin. Aika paljon niissä oli sellaisia, jotka johtivat ajatukset ihan harhateille. Ennen saatettiin kastaa poikavauva Ukoksi? Aika hassua, jos äiti huuteli pihassa temmeltävälle viisivuotiaalle: ”Ukko, syömään!” Sekin oli jännää, jos kymmenen lapsen…

Iloa voi tuottaa kanssaihmisille aika edullisesti

On olemassa monia juttuja, joilla voi osoittaa lähimmäisenrakkautta vähällä vaivalla. Ystävällinen hymy ei maksa mitään. Iloinen juttelu on ilmaista. Kaupan kassajonossa voi päästää kiireisen ihmisen ohitseen, ainakin tällainen vanhus. On myös kiva vastaanottaa hyviä tekoja. Ilostuu esimerkiksi siitä, kun joku mittavampi auttaa saamaan talouspaperipaketin ylähyllyltä. Roteva henkilö voi ojentaa auttavan kätensä, kun näkee jonkun raahaavaan…

Laumassa

Kun on yksin asuva vanha leski, muistelee entisaikoja, kun oltiin lauman jäseniä. Enää ei ole koko ajan ympärillä perhettä, sukua tai työporukkaa. Luopioisten kaltaisessa taajamassa on sentään kyläyhteisö, jonka jäseneksi tuntee kuuluvansa ja kokee turvallisuuttakin. Hm, toisaalta, tuskin moni huomaisi, jos yksi vanhus puuttuisi kuvasta. Joskus kaipaa juttuseuraa ja tunkeutuu kauppareissulla johonkin porukkaan, joka pitää…

Eroja ja liittymisiä

Mummon murinat Tuli katsotuksi TV-ohjelmaa Menneisyyden metsästäjät, jossa tällä kertaa haeskeltiin muinaismuistoja melkein naapurista eli Hauhon Torvoilasta. Taidettiin siinä metallinpaljastimen avulla etsiä aarteita myös Ilmoilasta ja Alvettulasta. Muistatteko, että Luopioinen on pari vuosisataa kuulunut Hauhoon? Sikäläisen seurakunnan kappelina oltiin 1693 – 1880. Enää ei isommin ole kytköksiä siihen suuntaan. Ihmekö tuo, eihän ole koko Hauhon…

Saunan suloa ja vedenkulutusta

Mummon murinat Valtaosa suomalaisista vietti äskettäin lämpimiä hetkiä joulusaunassa ja moni löylytteli myös uudenvuoden kunniaksi. Siinä sai ruumiillisen virkistyksen lisäksi sisäistäkin iloa, jos oli kivaa seuraa. Juhla-aikaan kun usein saamme kaivattuja vieraita. Ainakin uudenvuodensaunassa vietetään joskus hilpeitä hetkiä, miesporukoissa enimmäkseen. Siellä voidaan laskea leikkiä, jopa laulella. Varsinkin jos on juotu useampia maljoja alkavan vuoden kunniaksi….