Sahalahden kirjasto

Arto Juurakko taivuttaa Pohjanmaan murretta rakkausrunoiksi

Pohjanmaan murre sopii suuhun, kun vastaan tulee uhkaamisen tai uhoamisen paikka. Luontuu se lempeämpienkin tunteiden ilmaisuun. Pohojalaaselta mieheltä, Arto Juurakolta, kun ilmestyy syksyllä jo kymmenes rakkaudesta kertova runokirja. Miten rakkudesta kirjoitetaan Etelä-Pohjanmaan murteella, sitä Juurakko pohti varsinkin kirjoittaessaan ensimmäistä rakkausrunoaan. – Ennemminkin pohjalainen uhkaa tappamisella, mies kärjistää. Tuo Arto Juurakon ensimmäinen rakkausruno tuli ykköseksi Suuressa…

Lusikat käsiin

  Anja Tuokko sai käsiinsä bodhran-rummun ja Riitta Laurila lusikat, kun yleisökin pääsi osallistumaan musisointiin irlantilaisen musiikin illassa Sahalahden kirjastossa. Irlantilaisille musiikille tyypillisiä soittimia sai kokeilla moni muukin. Illan yhteinen huipentuma antoi kokemuksen iloisesta yhteismusisoinnista, joka eteni Noora Karjalaisen ja Maija Koskenalustan johdolla. Yhdessä musisoiminen on vahvasti osa irlantilaista elämänmenoa. – Irlannissa juhlat päättyvät aina…

Suomi elokuvissa Sahalahdella

Sahalahden kirjastossa nähdään kuusi elokuvaa – kolme nyt maaliskuussa ja kolme syksyllä. Elokuvat tarjoavat näkökulmia satavuotiaaseen itsenäiseen Suomeen ja sen historiaan. Maaliskuun elokuvat, jotka esitetään keskiviikkoisin kello 18.30 15. maaliskuuta alkaen alkaen ovat 1918 – mies ja hänen omatuntonsa, Niskavuoren naiset ja Evakko. Ajankuvat ovat siis itsenäisyytemme alkutaipaleelta, 1930-luvulta ja sota-ajalta. Elokuvia taustoittamaan on lupautunut…

Tursolan satavuotiaista pienoismallit

  Irene Karanka katseli kotikyläänsä Tursolaa sillä silmällä etsiessään satavuotiaita. Ei presidentin peräänkuuluttamia satavuotiaita ihmisiä, vaan rakennuksia, jotka olivat seisseet paikoillaan jo Suomen itsenäistyessä vuonna 1917. Ikämääreen täyttäviä rakennuksia, hakusessa olivat nimenomaan ulkorakennukset, löytyi ainakin kuusi: Pietilän makasiini, Iivarin lato ja makasiini, Mäki-Hettulan aitta ja makasiini sekä Markkulan aitta. – Päättelin iät ja varmistin asian…

Sahalahtelaisista 144 laittoi nimensä Suureen adressiin

Suomessa kerättiin allekirjoituksia Suureen adressiin ensimmäisenä sortokautena 1899. Vetoomukseen nimensä laittaneet vastustivat Suomen suuriruhtinas, keisari Nikolai toisen allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Manifesti heikensi Suomen autonomista asemaa. Adressiin kertyi yli puoli miljoonaa nimeä yhdessätoista päivässä, kun ylioppilaat kiersivät hiihtäen maan pitäjiä. Suomessa oli asukkaita tuolloin noin 2,5 miljoonaa. Sahalahtelaisista Suuren adressin allekirjoitti 144 ihmistä. Alkuperäisistä nimikirjoituksista otetut…

Kotiseutukirjailta Sahalahdella

Kesän lopulla Sahalahti-Seura julkaisi kaksi muisteluteosta. Poikkeuksellista on, että kyseessä ovat isän ja pojan muistelukset. FT Kari Elkelä toimitti kirjaksi sahalahtelaisen maanviljelijän Lauri Joosepinpoika Arran (1856–1968) tallentaman laajan aineiston paikallishistoriaa ja perinnetietoa. FT Olavi Hovi puolestaan kokosi kirjoihin ja kansiin Lauri Martti Arran (s.1926) muistoja Sahalahdelta. Arrojen tarinat luovat omalta osaltaan ajankuvaa ja värittävät paikallishistoriaa….

Koskinen ratkoo rikoksia pian myös kuunnelmassa

Tamperelainen dekkarikirjailija Seppo Jokinen ja hänen luomansa henkilöhahmo Sakari Koskinen ovat erityisesti naislukijoiden suosikkeja. Tämä tuli todistetuksi Sahalahden kirjastossa viime viikon kirjailijatapaamisessa, jossa naisvaltaisessa joukossa istui vain muutama mies. –Koskinen on kirjoitettu sellaiseksi hahmoksi, mikä herättää äidillisiä sympatioita keski-ikäisissä naisissa. Naiset ovat ottaneet Koskisen omakseen. –Miehet keskittyvät palautteessaan itse rikokseen, naiset ihmissuhteisiin. Naiset neuvovat esimerkiksi,…

Valtuuston kouluillassa ennakoitiin tulevia

Ammattioppilaitoksen uudisrakennuksen osoittaminen Pikkolaan on enää päivien kysymys. Tampereen seudun ammattiopisto Tredu tekee omat päätöksensä asiasta ensi viikolla, jolloin myös Kangasalan kunnanhallitus painii asian parissa. Kangasalan kunta on aikeissa ostaa ammattioppilaitoksen nykyisen kiinteistön Huutijärveltä, ja tämä summa on tarkoitus huomioida uuden rakennuksen rakentamiskustannuksissa. Vaikka lopulliset ratkaisut vielä ovatkin sinettiä vailla, on kunnalla selkeät näkemykset toiminnan…

Pyövelitkin olivat ihmisiä

Sen tosiasian hoksaaminen, että raakaa virkaansa hoitavat pyövelitkin olivat ihmisiä, sai kirjailija Anneli Kannon kirjoittamaan mestaajasta historiallisen romaanin. Tämän ahaa-elämyksen hän koki luettuaan saksalaisesta kirjakaupasta vuonna 1991 ostamansa kirjan pyövelien historiasta. –Se jäi vaivaamaan, pyöri kauan mielessä, hän kertoi yleisölleen Sahalahden kirjastossa pidetyssä kirjailijaillassa viime keskiviikkona. Anneli Kannon Pyöveli ilmestyi helmikuussa 2015 yhden vuoden kestäneen…

Anneli Kanto kirjailijavieraana Sahalahdella

Luettelo kirjailija Anneli Kannon monipuolisesta tuotannosta on vaikuttava: näytelmiä, TV-sarjojen käsikirjoituksia, lasten- ja nuortenkirjoja sekä romaaneja. Hänen teoksiaan ja tekstejään on myös palkittu useaan otteeseen. Kanto on käsitellyt romaaneissaan erityisesti historiallisia teemoja. Viime vuonna julkaistiin hänen viimeisin teoksensa Pyöveli. Kirja on 1600-luvun Pohjanmaalle sijoittuva fiktiivinen, mutta historiallisiin lähteisiin pohjautuva, tarina pyövelin pojasta Johannista, josta tulee…