talvisota

Ihmeestä 77 vuotta

Helsingin ainutlaatuisessa Temppeliaukion kirkossa vietetään vuosittain Talvisodan päättymisen muistojuhlaa. Puuhakas Isovanhemmat ry:n puheenjohtaja, opetusneuvos Pekka Leinonen on idean isä. Tälläkin kertaa muistojuhlan alkamisaika on täsmällinen, maaliskuun 13. päivä kello 13.13. Se sopii juhlavieraista ainakin eläkeläiskenraalien pirtaan. Onhan sodassakin onnistuminen täsmällisyyden taidetta. Aikataulusta huolehtii mainio juontaja Aarno Cronwall, kirkon urkuri Tapio Tiitu sekä kulloinkin pari huippulaulajaa…

Talvisodan päättymisestä 77 vuotta

Luopioisista kootun komppanian talvisota päättyi Talin myllyn maastossa 13.3.1940 kello 11. Muutamia minuutteja ennen rauhan tuloa vihollisen tykistön tulituksessa kaatuivat vielä vänr. J Hovila, kers. P Seppälä ja stm. K Niemi. Tulituksessa haavoittunut stm. R. Peltonen kuoli myöhemmin. Kaikkiaan 212 luopioislaista koki sankarikuoleman viime sodissamme. Heistä yksi on nainen. Luopioisten Sotaveteraanit ry:n perinteinen havuseppele Luopioisten…

Pajarin pojat ja Siukon poppoo – pohjoishämäläistä sotahistoriaa

Everstiluutnantti Aaro Olavi Pajari toimi Pohjois-Hämeen suojeluskuntapiirin päällikkönä lähes koko 1930-luvun ajan. Hän toimi myös Pohjois-Hämeestä koottujen joukkojen komentajana niin Talvisodassa kuin Jatkosodassakin. Talvisodassa hän komensi Jalkaväkirykmentti 16:a ja Osasto Talvelaa Tolvajärven–Aittojoen suunnalla. Jatkosodassa hän komensi Karjalan Kannaksella 18.Divisioonaa, johon myös Pohjois-Hämeestä koottu Jalkaväkirykmentti 27 kuului. Syksystä 1943 lähtien Pajari toimi 3.Divisioonan komentajana Vienassa, Kannaksella…

Rauhalahti kaipasi talvisodan henkeä

Talvisodan päättymisestä tuli sunnuntaina kuluneeksi 76 vuotta. Merkkipäivää muistettiin Kangasalan sankarihaudalla. Kunniakäynnin yhteydessä puhunut Markku Rauhalahti muistutti, että Kangasalan sankarihaudoissa lepää 350 sankarivainajaa: 205 Kangasalla, 85 Kuhmalahdella ja Vehkajärvellä sekä 60 Sahalahdella. Sydän-Hämeen pitäjien poikkeuksellisen raskasta uhria selittää se, että täkäläisistä nuorukaisista monet olivat suojeluskunnissa koulittua valiokaartia, joka tositilanteessa laitettiin vaikeimpiin paikkoihin. – Kaatuneet olivat…

Karjalaispoika sotaa paossa

Elämäntyönsä opettajana ja koulunjohtajana Juvalla tehnyt 87–vuotias Sergei Kirtola muistelee lämmöllä paria vuottaan Kuhmalahdella Talvisodan ja välirauhan aikana. Sergei joutui isänsä Vasilin eli Villen ja äitinsä Varvaran kanssa lähtemään evakkoon Kivennavan pitäjän Raivolan kylästä Talvisodan alla. Lähtöpäivä oli 19. lokakuuta 1939. Mukaan määrättiin ottamaan viiden päivän eväät ja vaihtovaatteet. Vielä Viipurissa ei tiedetty, mihin mennään….

Talvisodan päättymistä muistetaan perjantaina

Perjantaina tulee kuluneeksi 75 vuotta talvisodan päättymisestä. Pälkäneen ja Kangasalan kirkoissa järjestetään muistohartaudet, joiden päätteeksi lasketaan seppeleet Pälkäneen, Luopioisten ja Kangasalan sankarihaudoille. Pälkäneellä järjestetään kirkkoilta talvisodan päättymisen muistoksi perjantaina 13.3. kello 18.30 alkaen. Tilaisuuden toimittaa kirkkoherra Jari Kemppainen. Kalevi Koivisto ja Vesa Mellavuo lausuvat Yrjö Jylhän runoja. Jylhän talvisota-aiheinen runokokoelma Kiirastuli kuuluu suomalaisen lyriikan merkittävimpiin…

Heimo-pojan sotajoulu

Tammikuun 18. päivänä 1940 Pälkäneen kirkon piha on täynnä mustiin pukeutuneita ihmisiä. Heimo Rönni seisoo heidän joukossaan vanhempiensa kanssa ja seuraa, miten kirkon ovista tuodaan arkku toisensa jälkeen ja lasketaan oven lähelle kaivettuun yhteishautaan. Vielä 75 vuotta myöhemmin hän muistaa kaiken, kuin tapahtumat olisi kuvattu filmille hänen päähänsä. Vanhemmat suojeluskuntalaiset kantavat 18 valkoista ja yhden…

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan ensimmäisen torjuntavoiton. Tolvajärven raju mutta voittoisa taistelu oli puolustustaistelujemme menestyksen alku. Keskeisessä osassa Tolvajärven rintamalla oli everstiluutnantti Aaro Pajarin komentama Pohjois-Hämeen miehistä koottu Jalkaväkirykmentti 16. Sydän-Hämeen pitäjien miehet olivat mukana saavuttamassa tätä kansainvälistäkin huomiota saavuttanutta torjuntavoittoa. Laatokan pohjoispuolella hyökkäävä Neuvostoliiton 8. Armeija…

Vehkajärveläiset halusivat patsaan omille pojille

Talvisota koetteli pientä Kuhmalahtea ankarasti. Heti sodan alussa Tolvajärven, Ägläjärven ja Ristisalmen taisteluissa kaatui monta paikkakunnan miestä. Suomalaisille oli itsestäänselvyys, että isänmaan puolesta henkensä antaneet tuotiin kotiin ja haudattiin kotiseurakuntansa multiin; niinpä ensimmäiset sankarihaudat kaivettiin kirkkojen pihoihin jo ennen joulua 1939. Alussa ne olivat tavallisesti valkoisten puuristien rivejä, jotka myöhemmin korvattiin juhlavin veistoksin ja patsain….

Lokakuun 13. päivästä loppiaisaattoon 1939–40

75 vuotta sitten, Talvisodan alla syksyllä 1939, kun sodan uhka oli aistittavissa, järjestettiin niin sanotut yleiset kertausharjoitukset (YH). Kaikki asevelvolliset miehet kutsuttiin lokakuun puolivälissä kertausharjoituksiin. Nämä kertausharjoitukset jatkuivat 30. marraskuuta 1939 alkaen sata päivää kestäneenä Talvisotana. Kutsu kertausharjoituksiin kävi kautta Suomen, niin myös Kuhmalahdella. Johtava ylihoitaja, lotta Helmi Lahtinen (1923–2014) terveyskeskuksen sairaalassa 7.6.2014: ”Olen koko…