Tuula Vuolle-Selki

Taskumatti nimettiin raittiusmiehen mukaan

Matti Helenius-Seppälä oli vähävaraisen pälkäneläisperheen poika, joka lahjakkuudellaan ja sitkeydellään raivasi tiensä tohtoriksi, kansanedustajaksi ja yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Hän oli kaikissa alkoholia koskevissa kysymyksissä kansainvälisestikin tunnustettu auktoriteetti 1900-luvun alusta kuolemaansa asti, ja avioliitto opettaja ja raittiusaktivisti Alli Tryggin kanssa vain vahvisti hänen asemaansa. Innokas kieltolain kannattaja toimi Raittiuden Ystävien kieltolakikomitean puheenjohtajana.   Karvarin ja teurastajan poika…

Kirkkojen vaivaisukot keräsivät rahaa köyhille ja vaivaisille

Suomalaiset vaivaisukot ovat kansainvälisesti harvinaislaatuisia. Ruotsissa ukkoja on jäljellä noin kymmenen. Muualta maailmasta niitä ei löydy. Suomen kirkoissa vaivaisukkoja on ollut lähes toistasataa; tällä hetkellä niitä on jäljellä 145. Kirkkomaalle ja useimmiten kirkon tai tapulin seinään kiinnitetyssä puupatsaassa oli aukko rahaa varten. Vaivaisukkoja veistettiin eniten 1800-luvulla, mutta vanhimmaksi oletetun Hauhon Bartimeuksen arvellaan olevan 1600-luvulta. Vaivaisukkojen…

Vesiliikenteen alkuvaiheita

Samoilla laivoilla matkustivat turistit ja tavaraa kaupunkiin kuljettavat maalaiset Vanajaveden höyryalusyhtiön Vanaja -niminen laiva aloitti liikennöimisen Tampereen ja Hämeenlinnan välillä vuonna 1867. Valkeakosken kanavan valmistuttua vuonna 1869 yhtiö suuntasi liikenteen myös Roineelle. Kangasalan luutnantti Favorin ja Kiehelän isäntä tajusivat laivaliikenteen merkityksen ja rakennuttivat oma-aloitteisesti Kaivannon laivasillan. Höyrylaiva Roine lähti tiistai- ja perjantaiaamuisin kello 6.30 Hämeenlinnasta…

Historiallisella kulkureitillä

”On tultu Vehoniemen harjun matkailukeskukseen, joka näkötorneineen, hotelleineen ja ravintoloilleen kykenee tarjoamaan matkailijalle lepoa ja viihtyisyyttä pitemmäksikin ajaksi. Humisevat hongikot, välkkyvät vedet ja niiden takaa siintävät harjanteet luovat tunnelman, jota ei voi kuvailla, se täytyy elää” mainostaa Suomi, Tampere ympäristöineen matkailuopas 1934. Kangasalan Vehoniemenharju mainitaan ensimmäisen kerran matkailunähtävyytenä Suomen Matkailijayhdistyksen oppaassa vuonna 1888. Vehoniemenharjun päällä…

Suutarin santakuoppalöytö

Syksyllä 1920 suutari Anton Autio lapioi hiekkaa Kangasalan Huutijärvellä Vääksynjoen laitaan avatussa santakuopassa. Hiekan seassa näkyi muutamia kiviesineitä, jotka hän otti talteen ja toimitti Kansallismuseoon. Lähetys arvioitiin museossa niin merkittäväksi, että 38-vuotias arkeologi Sakari Pälsi lähti siltä istumalta Kangasalle tarkastelemaan löytöpaikkaa. Alueella oli asuttu noin 2 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Löytö oli siis merkittävä….

Ensimmäinen suomen kielellä kirjoittanut naiskirjailija oli Pälkäneeltä

Ensimmäinen suomen kielellä kirjoittanut naiskirjailija oli hämeenlinnalainen Theodolinda Hahnsson, jonka kertomuksista tunnetuin on huutolaisista kertova samanniminen teos ”Huutolaiset” 1887. Theodolinda Hahnsson oli vuodesta 1864 naimisissa kielentutkija Johan Adrian Hahnssonin kanssa, josta avioliitosta syntyi tuleva kirjailija Hilja Haahti. Vuonna 1896 Theodolinda Hahnsson avioitui Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen kanssa. Lapsuutensa Theodolinda vietti Pälkäneellä, sillä hänen isänsä oli Pälkäneen…

Sydän-Hämeen eränkäynnin historiaa

Pälkäneen pitäjän Kärkkään kylässä nykyisen Sahalahden Keljonjärven rannalla vaikutti 1500-luvun vaihteessa suku, johon kuuluivat veljekset Pekka ja Jaakko Jaakonpoika. Varakkailla talollisilla oli erämaata Keski-Suomessa nykyisen Hankasalmen alueella. Veljesten sukulaisella, Pekka Laurinpojalla, oli iso perhe, muttei omaa taloa. Hän totesi, ettei halunnut koko elämäänsä viettää toisten nurkissa. Lisäksi pojillekin piti järjestää jotain parempaa kuin elämä renkinä…

Ensimmäiset kansanopistot maaseudun naisten kansalaistaitojen kartuttajana

Kansanopistot, maatalous- ja talouskoulut sekä erilliset kurssit ovat perinteisesti palvelleet maalaisnuorten koulutustarpeita. Ensimmäiset kansanopistot perustettiin Suomeen 1800-luvun loppupuolella. Opetus niissä oli käytännönläheistä. Tulevat emännät saivat ohjausta muun muassa ruokatavaroiden ja kasvitarhan hoidossa, käsitöissä sekä lastenhoidossa. Yleisten kansalaistaitojen opiskelu kuului myös asiaan.   Suomen ensimmäinen kansanopisto Kangasalle Suomen ensimmäinen kansanopisto avattiin Kangasalla tammikuussa 1889. Kansanopistoon käyttöön…