Lehdet laativat uudistusten yhteydessä itselleen selkeitä periaatteita. Käytännön myötä linjauksista tingitään vähitellen. Juttutyyppejä ja vakiopalstoja putoaa pois. Uusille ideoille raivataan tilaa ja rakennetaan uusia ratkaisuja.
Uudistuksessa yhtenäistetty ilme muuttuu kirjavaksi. Määrämittaiset palstat rönsyävät ja luettavuus kärsii.
Sydän-Hämeen Lehden edellisestä kasvojenkohotuksesta on ehtinyt vierähtää jo toistakymmentä vuotta. Sen jälkeen on tapahtunut pakkautumisilmiö. Ilmoitukset ovat kerääntyneet lehden avaus- ja päätösaukeamalle. Lehden alku ja loppu ovat muuttuneet kirjaviksi tilkkutäkeiksi, joiden keskellä yksittäinen ilmoitus tai juttu ei saa ansaitsemaansa huomiota.
Lehtiremontissa sekä ilmoitukset että jutut jaetaan selkeämmiksi osastoiksi. Esimerkiksi tapahtumailmoitukset sekä menneistä ja tulevista tapahtumista kertovat jutut kootaan tapahtumaosioon.
Paikallislehteä tilataan paikallisen sisällön vuoksi. Sydän-Hämeen Lehteä tehdään yhtä nurkkapatrioottisesti kuin ennenkin: lehden jokainen juttu liittyy seutuun. Tavanomaisessa lehdessä juttuja on 30–50.
Paikallislehdet luetaan tarkemmin kuin muut lehdet. Lukijatutkimus kertoo, että lehden parissa vietetään aikaa, ja sen äärelle palataan usein pari, kolme kertaa.
Moni lukee lehden kannesta kanteen. Kiireinen lukija haluaa kuitenkin poimia vain omaa asuinkolkkaansa, harrastustaan ja mielenkiintoaan käsittelevät jutut. Muiden aiheiden pariin voi palata, kun aikaa siunaantuu.
Uudesta värikkäämmästä lehdestä löytää itseään kiinnostavan sisällön entistä helpommin. Tehtävää helpotetaan myös juttujen kärkeen nostetuilla kylännimillä.
Kuntaliitokset pyyhkivät kartalta tuttuja ja tärkeitä kunnannimiä. Kuhmalahdet, Sahalahdet ja Luopioiset vilahtelevat entistä harvemmin otsikoissa, koska niitä koskevat päätökset tehdään Kangasalla tai Pälkäneellä.
Kun kuntien nimet katoavat, kylien nimet tulevat entistä tärkeämmiksi. Ihmiset asuvat edelleen Pakkalassa tai Puutikkalassa.
Kylännimien esiintuominen voi osaltaan vahvistaa paikallista identiteettiä. Se voi myös kiinnittää sekä lehden lukijoiden että tekijöiden huomiota siihen, etteivät kylät ole tasapuolisesti esillä. Toinen kylä on palstoilla koko ajan, toinen mainitaan muutaman kerran vuodessa.
Kylät ja yhdistykset, joissa tapahtuu paljon, ovat paljon esillä. Kaikkein eniten mainetta ja huomiota saavat aktiiviset yhteisöt, jotka osaavat kertoa tapahtumistaan etu- ja jälkikäteen.
Paikallislehti pysyy ihmisläheisenä, kun sen tekijöillä on riittävät verkostot levikkialueen joka kolkassa. Netti- ja kännykkäaika on kuitenkin muuttanut arkea. Enää ei soiteta Pohjan ”kessalle” tai Pitkä-Seppään, jos pitää löytää joku määrätty kuhmalahtelainen. Nyt erilaiset vempaimet vievät viestiä ja kaikki ovat aina tavoitettavissa. Yhteydenpito jää satunnaiseksi, kun tietää, että toisen saa tarvittaessa kiinni. Tällainen passivoituminen ei kuitenkaan vahvista, vaan heikentää verkostoja.
Onneksi uusia viestivälineitä osataan käyttää molempiin suuntiin. Kylien kirjeenvaihtajat ja järjestöjen tiedottajat suoltavat raporttia tapahtumistaan. Sukulaiset ja kylänmiehet lähettävät niistä kuvia.
Muun muassa Pälkäneen nappulahiihtojutun yhteydessä testattiin, että nykyaikaisen kännykän kuvan pystyy painamaan lehteen vaikka koko sivun kokoisena.
Kännyköihin ja tietokoneisiin tarttuvat ihmiset ovat nykyajan lukijavetoisuutta. Mediat eivät ole enää joukkotiedotusvälineitä, joiden tekijät päättävät, millaista tietoa ihmisille jaetaan. Nykyaikana mediat pyrkivät pysymään aktiivisten käyttäjien kintereillä.
Sydän-Hämeen Lehden lehtiuudistuksen tavoitteena on tarjota sisältö nykyaikaisessa muodossa. Maanantaina esiteltävä uusi ilme on osa isompaa uudistusta, jonka tulokset näkyvät kesän aikana.
Sydän-Hämeen Lehteä suuremmatkin toimijat tekevät parhaillaan samanlaista suurremonttia. Esimerkiksi Helsingin Sanomien sisällössä ja rakenteessa tapahtuu isoja uudistuksia. Paperilehti ei enää yritä kilpailla uutisista, joita saa reaaliaikaisesti radion, television, netin ja uusien vimpainten kanssa.
Ennen uutiset katsottiin ja kuunneltiin kerran päivässä kotisohvalla, nyt niitä seurataan kaiken aikaa ja kaikkialla. Siksi myös sanomalehden tehtävä on muuttunut.
Muutos on luettavissa Helsingin Sanomien sivuilta jo nyt, ennen sivujen pienentämistä tabloidkokoon. Lehti on muuttunut opettavaiseksi ja viihdyttäväksi. Toimittajat panevat itseään uudella tavalla likoon. He kirjoittavat eri alojen asiantuntijoiden kanssa viisaita ja hauskoja taustoittavia juttuja. Lehti ei enää vastaa kysymykseen mitä nyt tapahtuu vaan miksi meidän ajallamme tapahtuu tällaisia.
Kun toimitus on alkanut katsella juuri nyt tapahtuvien pikkukolareiden sijaan isompia kokonaisuuksia, se on löytänyt aivan uuden mittaluokan uutisia. Tutkivat journalistit ovat alkaneet perata liike-elämän ja päättäjien yhteyksiä eri tasoilla. Polttopisteeseen on alettu nostaa maailmanlaajuisia uutisia kuten mineraalipula: fosforivarat ovat hupenemassa samaan aikaan kun peltojen ja pönttöjen fosforit huuhtoutuvat järviin.
Paikallislehtiä tehdään pienellä porukalla, ja ne ovat tekijöidensä näköisiä, hyvässä ja pahassa. Lukijoiden suhde paikallislehtiin on tiivis ja omasta lehdestä tulee helposti se ainoa oikea. Tämän huomaa, jos siirtyy lukemaan toisen paikkakunnan lehteä. Siinä sisältö on jotenkin väärässä paikassa ja väärin tarjoiltuna.
Nyt tehtävän lehtiuudistuksen jälkeen osa Sydän-Hämeen Lehden sisällöstä löytyy uudelta paikalta. Rakenteesta tehdään niin selkeä, että tämän ei pitäisi pelästyttää vanhoja lukijoita. Tavoitteena on, että myös uudet lukijat saavat entistä paremmin ja nopeammin otteen aktiivisesta Sydän-Hämeestä.
Jo lehtiuudistukseen ryhdyttäessä tiedettiin, mistä saadaan varmimmin risuja. Moni tilaaja tulee kertomaan, että paikallislehti on heidän ainoa lehtensä, ja siksi siinä pitäisi olla televisio-ohjelmat.
Sydän-Hämeen Lehti on uhrannut lähes kuudesosan maanantaisesta lehdestä johdatellakseen lukijat toisen median pariin. Nyt nämäkin sivut täytetään paikallisella sisällöllä.
Päätös maksuttomien televisiomainoksien poistamisesta helpottui viime syksynä. Valtiovalta päätti silloin, että lehdiltä kerätään ja televisiolle jaetaan verovaroja.
Kiireisen arjen keskellä ei ole helppo ottaa aikaa kehittämistyölle. Kevään aikana Sydän-Hämeen Lehden toimittajilta on jäänyt käymättä monessa tärkeässä tapahtumassa. Monta tärkeää uutista on raportoitu vasta seuraavassa lehdessä.
Tämä ei ole välttämättä näkynyt lukijoille, sillä aktiiviset kylät ja yhdistykset ovat paikanneet lehden tekemättä jättämisiä. Ne ovat pitäneet itseään entistä paremmin esillä.
Yleensä lehtiremontti annetaan ulkopuolinen uudistajan tehtäväksi. Sydän-Hämeen Lehdessä uudistusta on vetänyt Anu Ritvanen, jonka kädenjälki näkyi myös viime vuonna Kesälehtiuudistuksessa.
Ritvanen on syypää niihin värikkäisiin testilaatikoihin ja latinankielisiin tekstipätkiin, joita on viime viikkoina vilissyt lehdessä.
Testien avulla on pyritty siihen, että lopputulos olisi toimiva.
Teatteriväki sanoo, että esitykset pitäisi saada ensi-iltaan mennessä katsottavaan kuntoon. Sen jälkeen näytelmä vielä kehittyy,
Myöskään lehtiuudistus ei ole valmis, kun ensimmäinen uudennäköinen lehti maanantaina ilmestyy. Lehti on luettavassa kunnossa, mutta vasta ensimmäisen kokonaisen lehden ilmestyttyä päästään viilaamaan pieniä yksityiskohtia.
Siksi kaikkia lehdentekijöitä kiinnostaa kaikenlainen palaute uudistuksesta. Kiitokset suururakasta voi ohjata suoraan Anu Ritvaselle.