Kyläkaava alkaa Pakkalasta

Kiitosta: Päätös kyläkaavojen laatimisesta otetaan vastaan positiivisen toiveikkaasti

Markku ja Marja-Liisa Seima sekä newfoundlandinkoira Amos ovat tuttu näky Pakkalan kylän raitilla. Kolmikko pitää hyvänä ajatuksena ottaa kyläläiset mukaan alueen suunnitteluun ja uskoo aktiivisen kyläyhteisön lähtevän innolla savottaan.

Kylien keskustoille halutaan määritellä järkevää rakennetta tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Niin sanottujen kyläkaavojen laatiminen ollaan aloittamassa Sahalahdella Pakkalasta. Se on katsottu Kangasalla sopivimmaksi pilottipaikaksi, koska alueella on niin yksityisiä kuin kunnankin palveluita sekä runsaasti työpaikkoja.

Lisäksi Pakkalasta on laadittu paljon kattavia selvityksiä, kuten jo kaavoituksen pohjanakin ollut EU-rahoituksella tehty rakennuspaikkasuunnitelma.

– Jos sitä työtä jatketaan, on se erittäin positiivinen asia. Kaava itsessäänhän ei ole hyvä tai huono, vaan sen sisältö, arvioi kyläyhdistys Vilpeilän Valppaan puheenjohtaja Hannele Valkeeniemi.

Pakkalan lisäksi yleiskaavaehdotuksissa on huomioitu palvelukyliksi Lahdenkulma, Raikku ja Kautiala.

Kyläkaavan laatimisessa ja toteuttamisessa – asutuksen, yritysten ja palvelujen yhteensovittamisessa – ensiarvoisen tärkeää on saada asukkaat mukaan projektiin.

Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen uskoo, että aktiivisten kyläläisten saaminen osallisiksi onnistuu kyllä.

– Jos mielipidettä kysytään eri intressiryhmiltä ilman ennakko-odotuksia, yhteistoimimisen halua varmasti on, vakuuttaa myös Valkeeniemi.

 

Pienestä isoon ja takaisin

Ensimmäisiä kyläsuunnitelmia tehtiin Kangasalla jo 1970-luvulla, jolloin kohteina olivat lähinnä Raikku ja Haviseva. Sittemmin huomio on kääntynyt suurempien linjojen maaseutuyleiskaavan laatimiseen ja kylien kehittäminen on jäänyt taka-alalle. Nyt kyläkaavoihin halutaan kiinnittää tosissaan huomiota, ja selkänojaa pyrkimykselle tarjoaa esimerkiksi ympäristöministeriön keväällä ilmestynyt tuore opas kyläkaavoitukseen.

– Toivotaan, että saamme hyviä kokemuksia. Asukkaiden kannalta kyläkaava edistäisi palvelujen säilymistä ja maanomistajat saataisiin myymään tontteja oikeilta paikoilta, kunnan Lahtinen sanoo.

Kyläkaavojen avulla Lahtinen näkee myös mahdollisena kasvattaa kyläkoulujen oppilasmäärää nykyisestä, mikä laskisi koulujen oppilaskohtaisia kustannuksia ja osaltaan puolustaisi koulujen säilyttämistä.

Yhtenä tavoitteena on myös helpottaa rakennuslupamenettelyä, mutta käytännössä kaavan vaikutus näkyisi erityisesti suunnittelutarvemenettelyn merkittävänä nopeutumisena.

– Olemme toiveikkaan odottavia. Ehdottoman positiivista on, että kyläläiset otetaan huomioon. Tärkeää on, että kuulemisella on oikeasti merkitystä, Hannele Valkeeniemi pohtii.

 

Asiantuntijan heiniä

Valtuustoaloitteen asiasta tehnyt keskustan Simo Arra ehti kiitellä kauniisti niin kaavoituslautakuntaa kuin kunnanhallitustakin kyläkaavoituksen käynnistämisestä. Valtuusto merkitsi maanantain kokouksessaan tiedoksi lautakunnan ja hallituksen tekemät päätökset.

Koska kaavoituksella on kädet täynnä töitä ja niukasti rahaa asiantuntijoiden käyttöön, halutaan kyläkaavan suunnittelun eteenpäin viemiseksi palkata erillinen asiantuntija. Tätä varten ensi vuoden talousarvioon ollaan varaamassa 30 000 euron määrärahaa.

Yksi kommentti

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?