Viime lauantaina Kangasalan kotiseutumuseon pihamaalla torvet soivat ja himmeleitä riippui puiden oksilta. Museon sisätiloista oli levinnyt Tapulinmäelle vanhan ajan meininki, sillä kauniin kesäisenä lauantaina viljamakasiinin kulmilla vietettiin Kangasala-Seuran järjestämää Käsityöperinnepäivää.
Käsityöperinnepäivänä yleisö sai nähdä, miten käytännössä jotkut museon vitriinien esineistä ovat syntyneet. Paikalliset osaajat opastivat yleisönsä monenlaisen käsityöperinteen pariin; metallilangasta punottiin kalaverkkoja, tuohesta taiteltiin koreja, pitsistä nyplättiin perhosia, savesta muotoiltiin maljakoita ja mullasta keitettiin maalia – yksinkertaisista luonnonmateriaaleista syntyi kauniita koruja ja koristeita sekä pitkäikäisiä käyttöesineitä.
Katsojasta tulikin pian tekijä, kun yleisö pääsi itse kokeilemaan miten käsityöt luonnistuvat. Espoosta vierailulle tullut Marjatta Rissanenkin pääsi nopeasti poppanakudonnan pariin.
– Se kärsivällisyys multa puuttuu, mikä sinulla on, hän tokaisee vierustoverilleen Helvi Hurskaiselle, joka ompelee himmeliä kokenein ottein kasaan.
Sujuvasti poppanakin kuitenkin alkoi jo valmistua. Ahkeran nikkaroinnin ja nypläyksen välillä saattoi pysähtyä puiden varjoon kuuntelemaan Kangasalan Soittokunnan pelimannien eloisaa soitantoa.
Käsitöihin mallia sekä inspiraatiota saattoi käydä hakemassa auki olevan museon talonpoikaisesineistökokoelmasta. Kangasalan kotiseutumuseolla on tänä kesänä esillä pysyvän näyttelyn lisäksi myös ajankohtaisia vaihtuvia näyttelyitä.
Pitäjän viljamakasiinin kolmannessa kerroksessa kunnioitetaan Suomen rautatieliikenteen 150-juhlavuotta. Kangasalakin sai oman asemansa radan varteen vuonna 1882.
Museossa muistetaan myös kangasalaisten melojien menestystä vuoden 1952 olympialaisissa. Lisäksi viljamakasiinilla on esillä Koulu ennen vanhaan -näyttely, joka kertoo miten tieto saatiin päänuppiin ennen tietokoneita ja wikipedioita; vähän samalla tyylillä kuin Käsityöperinnepäivillä – tekemällä.
