Tilinpäätös: Pälkäneen talous olisi jo alijäämäinen ilman porkkanarahaa

Sairaalalasku toi ikävän yllätyksen

Kunnanvaltuutetut eivät antaneet budjetoitua paremman, 230 000 euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen hämätä, vaan esittivät pitkän listan kohteita, joissa Pälkäneen kunnan pitäisi parantaa taloudenpitoaan. Tilinpäätöstä käsiteltiin valtuuston kokouksessa juhannuksen alla.

Kunnan tilille kolahti viime vuonna viimeinen 350 000 euron porkkanarahaerä. Ilman sitä talous olisi painunut jo viime vuonna alijäämäiseksi.

Tulot eivät kasva menojen tahtiin. Säästöjä haettiin muutama vuosi sitten talouden tasapainotuspaketilla. Paketti ei ole pitänyt, vaan silloin asetetusta säästötahdista ollaan jäljessä satoja tuhansia euroja.

Rainer Zeitlin

– Pienissä kyläkouluissa opetus on kalliimpaa kuin isoissa kouluissa, Rainer Zeitlin (kok) sanoi.

Hän olisi toivonut jatkoa lukion kehittämisryhmälle, jotta entistä suurempi osa pälkäneläisistä saataisiin oman kylän lukioon. Kun oppilasmäärä laskee, kurssitarjonta supistuu, ja lukion vetovoima heikkenee entisestään.

Viime vuoden ikävin yllätys tuli jälleen erikoissairaanhoidosta. Pälkäneläisten hoitoon käytettiin 650 000 euroa enemmän kuin etukäteen uskottiin.

– Terveydenhuoltokustannusten nousussa ei tule katto ollenkaan vastaan, Jukka Laurila (mepä) ihmetteli.

Hänen mielestään Pälkäneen pitäisi ottaa mallia Rääkkylästä. Se säästi yksityistämisen avulla terveydenhuoltokustannuksista miljoonan vuodessa.

Eero Laesterä (kok) sanoi, että Rääkkylän malli on laiton, koska yksityinen yritys ei voi palkata ylilääkäriä. Eivätkä uudet voi enää yrittää samanlaista keinottelua, koska yhteistoiminta-alueita ei voi purkaa.

– En ole käyttänyt julkista terveydenhuoltoa seitsemään vuoteen, koska sinne ei pääse. Se huononee koko ajan, vaikka se maksaa aina vaan enemmän, Laurila purnasi.

Rainer Zeitlin huomautti, että Luopioisten terveysasemalla jonot ovat lyhemmät kuin Pälkäneellä.

 

Ennaltaehkäisevä työ toimii lastensuojelussa

Rainer Zeitlin (kok) toivoi, että lastensuojelukustannusten nousun taittuminen kertoisi siitä, että lapsiperheille suunnattu tuki ja perhetyöntekijöiden jalkautuminen tuottaisivat tulosta.

– Yksi huostaanotto maksaa 100 000 euroa vuodessa. Ennaltaehkäisy on halvempaa kuin vahinkojen korjaaminen, Jukka Kittilä (kesk) sanoi.

Hän laski, että kunta työllisti viime vuoden lopussa 11 henkilöä enemmän kuin vuosi aiemmin. Väkeä on palkattu ennen kaikkea sosiaalitoimeen.

Kittilä kiinnitti huomiota myös mittavaan investointilistaan.

– Kriisikunta ei investoisi näin paljon.

Tom Hirmukallio (sd) kiinnitti huomiota kunnan kiinteistöjen määrään ja kuntoon: palveluntuotannon kannalta tärkeät kiinteistöt tulisi pitää kunnalla ja kunnossa.

– Myyntiin on tulossa tontteja Nenäpään ja Rajalanniemen lisäksi myös Tommolasta, Lomakodin alueelta ja Roholan alueelta. Sitten nähdään, onko Pälkäneellä vetovoimaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?