Liitosselvityksen versio 2.2

Pälkäneen pitää ryhtyä selvittämään kuntaliitosta, koska asukkaita on liian vähän. Valtiovallan mielestä sosiaali- ja terveyspalveluiden tehokas hoitaminen edellyttää vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjan, mutta Pälkäneellä asukkaita on vain vajaat seitsemän tuhatta.

Myöskään Pälkäneen veroprosentti ja työpaikkaomavaraisuus eivät täytä vahvalle kunnalle asetettuja kriteereitä. Veroprosentti ei saisi olla yli 19,5, ja kunnasta pitäisi löytyä työpaikat ainakin 80 prosentille työvoimasta.

Myös Kangasalle lankeaa kuntaliitoksen selvitysvelvollisuus kolmen kriteerin vuoksi. Työpaikkoja on liian vähän (työpaikkaomavaraisuus 65 prosenttia, kun vaaditaan vähintään 80 prosenttia), Tampereella pendelöidään töissä liian paljon (keskuskunnassa käy töissä 47,6 prosenttia työvoimasta, kun suurin sallittu lukema on 35 prosenttia), ja veroprosentti on liian korkea (palkkatuloista kerätään kunnallisveroa 20 prosenttia, jolloin tuloveroprosentti on yli puoli prosenttiyksikköä maan keskiarvoa korkeampi).

 

Viime viikolla julkaistiin kriteerit, joilla määritellään jokaisen suomalaiskunnan selvitystarve. Kriteerit ovat niin tiukat, että käytännössä jokainen suomalaiskunta joutuu töihin.

Jälleen uusi mittava selvitys, joka työllistää viikkokaupalla joka hallinnonalan kiireisimpiä viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Kaikki tämäkin aika on poissa varsinaisesta työstä.

Kunnat ovat liitosten, kuntayhtymien ja erilaisten hankkeiden avulla rakentaneet toimintojaan uusiksi. Rakenteita ei koskaan saada toimimaan, kun niskassa on koko ajan uusi selvitys.

Valtiovallan välittämä viesti ei kannusta kuntia hoitamaan hommiaan. Perusviesti on ollut pitkään, että kaikki on tehotonta pienuuden vuoksi, vaikka tosiasiassa tehot hukkuvat isojen organisaatioiden sisäiseen kitkaan ja joutaviin selvityksiin.

Yksi hallitus askartelee monta vuotta kunta- ja palvelurakennetta, kunnes tulee seuraava ja sanoo, ettei Paras-hankkeesta tarvitsekaan välittää. Tämän kokemuksen perusteella kokenut kuntapäättäjä leimaa uusimman kuntarakenneuudistuksen seuraavaksi kouhotukseksi. Kopioidaan papereihin vastaukseksi jotain ja palataan oikeisiin hommiin, että saadaan lapset opetettua ja vanhukset hoidettua.

 

Kuntaselvityskriteerit leimattiin tuoreeltaan hatusta vedetyiksi. Myös aikataulua sopii ihmetellä.

Porkkanaksi on asetettu jälleen yhdistymisavustus. Keppiä sen sijaan ei ole vielä täysin paljastettu. Pakkoliitokset ovat kaikille kirosana. Nyt uhkaillaan ainoastaan valtion selvitysmiehellä, joka rientää apuun, jos kunta itse ei osaa tehdä oikeita liitospäätöksiä.

Valtiovalta varmisti, että jokaisessa Suomen kunnassa käydään syksyllä kuntaliitosvaalit.

Liitosten kannattajat pitävät kriteereitä realiteettina, ja hoputtavat kuntaa tekemään väistämättömän ratkaisun ajoissa, jotta ehditään saada tarjolla oleva yhdistymisavustus.

Liitosten vastustajille on varattu purnaajan rooli, sillä näillä kriteereillä itsenäisyys ei ole yhdenkään kunnan käsissä. Vastustajat moittivat niin kriteereitä kuin valtiovaltaakin ja uskottelevat, että näiden kriteerien ja hallitusten jälkeen tulee taas seuraavat.