Kuohuvaisten viehättävässä koskimiljöössä Sahalahdella seisoo aikaa uhmaten vuonna 1897 rakennettu mylly. Myllyn käyttö varsinaiseen tarkoitukseensa on päättynyt jo vuonna 1918. Sen jälkeen myllyä on tarvittu muun muassa heinäsuojana. Viime vuosikymmeninä myllystä on muodostunut Laipanmaahan menijöiden sekä kävelijöiden ja pyöräilijöiden pysähdyspaikka, joka tarjoaa aivan erityislaatuisen tila- ja äänimaailman.
Sahalahden kotiseutuväen sekä myllyn osakkaiden mielestä mylly voi tulevaisuudessakin toimia kiireisen elämänmenon keskellä paikkana, jossa mieli ja keho voivat levätä ja keskittyä kuuntelemaan mitä veden ikuisella liikkeellä on meille kerrottavana. Kosken varrelle on perustettu myös pieni yksityinen luonnonsuojelualue, joka voi tarjota virkistäviä luontoelämyksiä.
Mylly kaipaa huoltoa
Mylly ei kuitenkaan pysy itsestään kunnossa, vaan tarvitsee ainakin kerran vuosikymmenessä korjaustoimenpiteitä. Nyt on välttämätöntä, jälleen kerran, uuden katon tekeminen nimenomaan päreistä, koska se säilyttää myllyn alkuperäisen ulkonäön ja tunnelman. Mylly on katettu rakentamisensa jälkeen noin vuosina 1927, 1950 sekä vuonna 1980. Vuorossa on siis järjestyksessä viidennen pärekaton tekeminen. Pärekaton ikä on tunnetusti noin 30 vuotta, jonka jälkeen katto on uusittava. Kuohuvaisten myllyn kattoa on jo muutamaan otteeseen paikattu ja nyt on kokonaan uuden katon tekemisen aika. Uudet päreet ovat jo pääosin valmiina ja ne odottavat kattoon naulaamista.
Vielä 1950-luvulla pärekattoja tehtiin Suomessa enemmän kuin mitään muita kattoja. Isompia rakennuksia katettiin usein talkoilla. Rytmikäs vasaroiden kalke ja riiataan-huudot kaikuivat ohikulkevien korviin kun rakennus vähitellen sai uutuuttaan hohtavan katon. Kuohuvaisissa on kohta mahdollisuus tehdä nuo yli puolen vuosisadan takaiset muistot jälleen eläviksi.
Kuohuvaisten myllyn osakaskunta järjestää myllyn kattamistalkoot lauantaina kuluvan heinäkuun 14. päivänä kello 9 alkaen. Kaikki kotiseututyön ystävät ja vanhoista työtavoista kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Varsinaiseen kattamistyöhön voivat osallistua ne joilla vasara pysyy hyvin käsissä eikä vähäinen korkeus huimaa. Katolle mahtuu kerrallaan kaksitoista henkilöä, kuusi kummallekin lappeelle. Muille riittää päreiden kantoa, ympäristön siistimistä ynnä muuta puuhastelua. Lepotauoilla on tarjolla kahvia, suolaista palaa sekä hanurimusiikkia. Järjestäjät toivovat talkoisiin saapuville mukaan tehtävään ja säätilaan sopivaa vaatetusta, vasaroita sekä reipasta mieltä. Lisätietoja antaa Simo Arra puh. 0400 793 613.