Kostia 2012 -tapahtuman Ajan ratas -näyttely esittelee vaatetavaraa menneiltä vuosikymmeniltä, vuosisadoiltakin.
Tekstiilien arvo oli 1700-luvulla toinen kuin nyt: kaikki valmistettiin itse ja materiaalin, villan tai pellavan hankkiminen oli sekin oman työn ja taidon varassa. Esimerkiksi sen ajan perukirjoissa luetellaan tarkkaan, montako pyhä- ja arkitakkia tai pellavalakanaa vainajalta on jäänyt.
Ulkomailta tuotetut silkit ja muut valmiskankaat olivat vielä harvinaisuuksia, jotka olivat vain ylempien säätyjen tavoitettavissa.
1800-luvulla markkinoille alkoi ilmestyä valmisvaatteita ja teollisesti valmistettuja kankaita, jotka yleistyivät 1900-luvun mittaan ja syrjäyttivät vähitellen kotitekoiset. Sodat ja niiden tuomat pulakaudet vaativat kuitenkin perinteisten taitojen ylläpitämistä, ja vaikea materiaalipula teki suomalaisista tekstiilien ja lankojen kierrätyksen ja uusiokäytön mestareita.
Niukkuus ei silti tarkoittanut rumuutta, vaan arvokkaat tekstiilit pyrittiin koristelemaan kauniisti ja huolellisesti, parhaan taidon mukaan.
Ajan ratas onkin tällä kertaa ennen kaikkea käsityötaidon ylistys: kirjonnan ja brodeerauksen, kankaankudonnan ja pukuompelun kavalkadi.
Puutyötaitajan paikka
Ajan ratas -näyttely esittelee kodin käyttötekstiilejä keittiön ja kamarin hengessä: pyyhkeet, esiliinat, ikkunaverhot, pöytäliinat shaalit ja saavat oikeat paikkansa ajan hengen mukaisen sisustuksen kautta, lupaa Pälkäne-Seuran puheenjohtaja Anna-Mari Henriksson-Helmikkala.
Näyttelyn sisustamisessa tarvitaan myös puukäsitöiden taitajaa. Vaatetavaraa, kuten hameita, puseroita,
takkeja ja leninkejä varten Pälkäne-Seuran kesätyöntekijä Keijo Tuominen on suunnitellut ja valmistanut tyylikkäät puiset vaaterekit, jotta vanhat vaatteet saadaan arvonsa mukaisesti esille.
Tuominen kertoo, että työhön kului parisen viikkoa.
– Halusin suunnitella sellaiset, että ne omalla tavallaan sisustavat näyttelyä eivätkä ole pelkkää suoraa rimaa. Toisaalta niiden piti olla tarpeeksi selkeät tekstiilien taustaksi, hän kertoo.
Näyttelyn jälkeen vaaterekit palvelevat Pälkäne-Seuran museossa Myttäälän koululla.
– Niiden avulla saamme kauniisti näyttelille esimerkiksi ryijyjä, liinoja ja mattoja, Anna-Mari Henriksson-Helmikkala iloitsee.
Keijo Tuomisen kädenjälki näkyy näyttelyn ja koko Wanhan Ajan Markkinoiden ulkoasussa muutenkin kylteissä, telineissä ja muissa yksityiskohdissa.
Kansallispuvut klinikalle
Yksi osa Ajan ratas -näyttelyä ovat kansallispuvut, jotka yhdistävät suomalaisia 1800-luvulta nykypäivään asti. Kansallispukukankaat kudotaan yhä käsityönä.
Wanhan Ajan markkinapäivänä, lauantaina 28.7. näyttelyn yhteydessä toimii kansallispukuklinikka, jota pitää pälkäneläinen Elina Ahlqvist. Klinikalta voi kysyä neuvoja esimerkiksi vanhan puvun korjaamiseen, uuden hankintaan tai kansallispuvun käyttöön ja hoitamiseen yleensä.
Ajan ratas -näyttely avautuu sunnuntaina 22.7. kello 12 ja se on avoinna koko Pälkäne-viikon kello 12–16. Avajaisohjelmaan kuuluu kahvitus sekä Matti Aaltosen ja Eero-Pekka Lindforsin kansanlauluesitys.
