Tuli on äärettömän kiehtova elementti, mutta toki sen vaaratkin ovat kaikkien tiedossa. Kangasalalainen Tintti Mikkonen on vuosikaudet kuulunut Tampereella kotipaikkaansa pitävään tuliryhmään Flammaan. Hänen mukaansa tulitaiteilijalta vaaditaan skarppia luonnetta.
– Esiintymispaikat ovat usein haastavia, ja varsinkin sisätiloissa tulen käsittely vaatii erityistä huolellisuutta, Mikkonen toteaa.
– Taitavaksi tulitaiteilijaksi kehittymisessä on tietysti hyötyä siitä, jos luontaisesti on hyvä koordinaatiokyky. Sirkus-, voimistelu-, tanssi- tai taistelulajitausta yleensä auttaa.
Mikkoseen itseensä tulitaiteen kipinä roihahti 1990-luvun lopulla. Hän tunsi Flamma ry:n puheenjohtajaksikin sittemmin joksikin aikaa valitun Jesse Karhun ja tykkäsi tämän tulidevilstick-temppuilusta. Helsinkiläissyntyinen Mikkonen oli jo jonkin aikaa asunut Pirkanmaalla, mutta hetkellinen muutto alkuperäiseen kotikaupunkiin toi mukanaan totaalisen tulitaidepistoksen.
– Asuin kommuunissa, jossa tytöt harrastivat tulipoita. Hain rautakaupasta ja pilailupuodista materiaalit ensimmäisiin omiin tulipoihini ja ryhdyin treenaamaan asuinkaverieni opastamana, Mikkonen kertoo.
Pian kuvaan tulivat jo ex-tempore-henkiset esiintymiset esimerkiksi Tampereella aikoinaan pidetyillä Riddim Garden -festivaaleilla. Tänä vuonna 10 vuotta täyttävään Flammaan Mikkonen liittyi vuosi yhdistyksen perustamisen jälkeen, ja nykyisin välinerepertuaari on laaja.
– Dragon Staffiin olen hurahtanut nyt ihan täysillä. Lisäksi käytän tulipoita, ykkös- ja tuplakeppiä, vannetta, tulikeiloja, viuhkoja tulipäineen ja palavaa hyppynarua. Oikeastaan kaikkia muita tulivälineitä paitsi tulidevilstickiä ja palavaa diaboloa.
Ompelutilat yläkerrassa
Flammalaiset ideoivat itse koreografiat esityksiinsä ja etsivät niihin sopivan musiikin. Lisäksi he valmistavat suurimman osan temppuiluvälineistään itse. Esimerkiksi dragonstuffin uusin versio on kuitenkin hankittu Unkarista.
– Itsekin olen tehnyt välineitä. Olen vuosien varrella kouluttautunut muun muassa puusepäksi ja koru- sekä metallipuolen artesaaniksi. Puvustuksessa sen sijaan olen itse oppinut, Mikkonen mainitsee.
Puvustus onkin yksi hänen leipäpuunsa vankimpia oksia. Paitsi Flammalle, myös esimerkiksi tankotanssiryhmille syntyy asuja tasaiseen tahtiin. Toki Mikkonen ompelee vaatteita myös yksityisten asiakkaiden tarpeisiin Ajan pyörä -osuuskunnan alaisuudessa toimivan WorkShop ODD -aputoiminimensä kautta.
– Työni on mukavan monipuolista. Pari tuntia päivässä on treenattava tulivälineillä tuossa pihalla. Yläkerrassa minulla on sitten tilat vaatteiden tekemistä varten. Tarkoitus on jatkaa tulevaisuudessakin sekä tulishow’ssa esiintymistä että puvustushommia. Lisäksi harjoittelen nyt tankotanssia siinä mielessä, että kehittyisin siinäkin hyvälle esiintyjätasolle.
– Sain alkuvuodesta Pirkanmaan taidetoimikunnalta taiteilija-apurahan, joka auttaa eteenpäin tässä vaiheessa, kun ammattilaisuutta on takana vasta runsas vuosi.
Ikä ei ole rasite
Aluksi Mikkonen sai tulen käsittelystä fiiliksiä itselleen, myöhemmin tärkeäksi on tullut visuaalisen nautinnon antaminen yleisölle. Ja kun pitää show’lla tienata, motivaatio harjoitteluakin kohtaan säilyy.
Flamman lisäksi kangasalalaisnainen tekee keikkaa 22-vuotiaan poikansa Kasmir Jolman kanssa Flaming Familyn nimellä ja kuuluu Flamman sisäiseen Uniflow-ryhmään. Uniflowssa on puolen tusinaa tulitaiteilijaa ja joukko trikkaajia eli tietynlaiseen akrobatiaan keskittyneitä.
– Ryhmämme kävi juuri alkuvuodesta Portugalissa ja Abu Dabissa esiintymässä. Kasmir puolestaan oli toisen Flamma-taiturin Niko Solopuron kanssa taannoin kovasti tv-julkisuudessa, kun kaksikko eteni pitkälle Talent-kilpailussa. Pojat ovat niin kovatasoisia tulihommissa, että he kulkevat maailmalla tuomaroimassakin alan kisoja, Mikkonen kehaisee.
– Tein pojille esiintymisvaatteet Talentiin, jonka finaalissa tuli itsekin oltua lavalla. Samoin show’hun, jolla he aikoinaan esiintyivät Euroviisujen yhteydessä.
1960-luvun puolivälissä syntynyt Mikkonen on selvästi varttunein Flamman aktiivijäsen. Ikä ei kuitenkaan ole muodostunut rasitteeksi. Mukana kun on useita yli kolmikymppisiä, ja alle 18-vuotiaita ryhmittymään otetaan vain poikkeustapauksissa.
– Emme ole koulu, vaan toimintamme perustuu omaan aktiivisuuteen. Jo turvallisuusasioiden takia on tärkeää, että porukka on täysi-ikäistä. Sitä paitsi ihan missä tahansa iässä voi oppia uutta sisältöä tulitemppuiluun. Myös ryhmänä Flamma kehittyy jatkuvasti. Entistä enemmän on alettu ottaa työn alle myös uv-mustavaloesityksiä.
Teksti ja kuva: Kari Saarinen
Tulishowkuva: Flamma ry
