– Jotain kummallista taikaa leijuu taivaalle Saarikylien.
Myllyrockin avannut Pekka Vihma osui laulussaan oikeaan. Haaviston tilan pihalla toista kertaa järjestetyn pikkufestarin tunnelmassa oli samanaikaisesti jotain maagista ja maanläheistä. Helsinkiläisen trubaduurin haikealle laulurunoelmalle ei olisikaan voinut kuvitella parempaa ensiesityksen paikkaa.
Neljän polun risteys sai alkusysäyksensä neljä vuotta sitten Heikki Salon vetämällä Riimimylly-lauluntekijäkurssilla, joka pidettiin Saarikylien entisellä koululla. Kappale kertoo kylän historiasta kuvitteellisesti, mutta kun sanoja kuuntelee tarkkaan, korva alkaa erottaa tuttuja yksityiskohtia Haaviston myllystä koulun harmooniin.
– Näin tekstin ensimmäisen kerran vasta tänä kesänä ennen juhannusta. Sanoin heti Pekalle, että tulet sitten vetämään biisin tänne, sillä luulen, että se herättää aika monen paikallisen sieluntuntoja, Myllyrockin takana oleva Salo taustoittaa.
Isän maine ei paina niskassa
Herra Heinämäen Lato-orkesterista kuoriutui alkuillasta Heikki Salo ystävineen. Yleisöä hellittiin pitkän uran varrelta kootulla monipuolisella paketilla, Tulipalon uusimmasta Hiilestä Miljoonasateen Lapsuuden sankarille omistettuun klassikkoon. Unohdettu ei myöskään rumpali Jouko Mäki-Lohiluoman hyväntuulista Transitmiestä.
Soitto soi Salon perheessä jo toisessa polvessa, siitä antoi vakuuttavan näytteen rehelliseen rock’n rolliin luottava Bad Honey. Vasta 14-vuotiaat kaverukset Valentin Salo, Kalle Suppola, Eero Virmavirta ja Joel Nachtigall todistivat, että heiltä onnistuu paitsi Hurriganesin ja Guns N’ Rosesin coverointi, myös uskottavien omien biisien teko.
– Neljä vuotta ollaan soitettu yhdessä eri bändeissä ja jonkin verran keikkailtu, laulaja-kitaristi Valentin valaisee ensimmäisen demonsa valmiiksi saaneen bändin taustaa.
Pojat tekevät rauhassa omaa juttuaan.
– Isän maine ei paina niskassa ollenkaan, ”Valtsu” vakuuttaa.
”Ei muuta vaihtoehtoa”
Kansanperinnetutkijat Impi ja Lempi tulivat omien sanojensa mukaan tarjoamaan hieman ”sivistyneempää” ohjelmistoa Sirkku Peltolan pyynnöstä.
– Sirkku soitti meille, että täällä hänen perheenjäsenensä vain rokkaavat, Puhdin parodiahahmot naurattivat yleisöä.
Ratkiriemukas duo porautui musiikin, tanssin ja teatterin avulla suomalais-ugrilaisen kansan psyykeeseen, aina arkaaiseen reikään asti.
Riitta Tiitola-Heman oli yksi Puhdin ”bingon” onnekkaita voittajia.
– Olen kesäsaarikyläläisiä, joten minulla ei ollut oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin tulla Myllyrockiin, kangasalalainen nauraa.
– Tämä on ollut ihan loistava ilta ja tuntuu aina vaan paranevan loppua kohti.
Viimeisenä lavalle ennätti Kotkan keikalta Pauli Hanhiniemi, jonka duo oli paisunut kolmihenkiseksi.
Myllypäivillä ennätysyleisö
Pirjo Veckman oli koko Haaviston väen puolesta iloinen Myllyrockin onnistumisesta.
– Kaikki on sujunut hyvin ja ihmiset ovat tuntuneet tosi tyytyväisiltä. Vaikka tämä on aika pieni ja intiimi tila, se luo vaan tunnelmaa.
Tyytyväisyyteen oli aihetta muutenkin, sillä perinteiset Myllypäivät teki samana viikonloppuna mitä ilmeisimmin yleisöennätyksen.
– Sata litraa ruispuuroa meni lauantaina. Tänäänkin oli tosi hyvin ihmisiä liikkeellä, mutta eilen tuli sellainen ryntäys, että normaalimäärä loppui jo kahden aikaan.
– Sata litraa tekee noin neljäsataa annosta, ja läheskään kaikki eivät ottaneet puuroa, annosten jakamisessa autellut Päivi Koskela ynnäili.
