Luikalan työväentalon 100-vuotisjuhlakahvien ja kesätorin päätöstanssien aluksi Retulan teatterin Kanashow paljasti, mitä kaikkea voi seurata jääräpäisyydestä ja hyväntahtoisesta auttamisen halusta.
– Meillä jokaisella on oma totuutemme, josta pidämme kiinni, Kovaa jätkää näytellyt Erkki Leinonen muistutti.
Tapahtumat perustuivat löyhästi todellisuuteen, mutta jos joku olikin tunnistavinaan itsensä tai tuttavansa, se johtui työryhmän mukaan vain mielikuvituksen lennosta.
Näytelmän lisäksi vanhan ajan iltamien henkeä lauantai-iltaan toi Keijo Niemisen yhden miehen orkesteri, joka tahditti pyörähtelyä paljon nähneellä tanssilattialla.
– Sata vuotta on pitkä ikä. On taloa tässä välissä muutaman kerran remonteerattukin, mutta vielä se pitää iloa ja soittoa sisällään, LuPoSa-kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tauno Saario totesi.
Naapurit törmäävät torilla
Luikalan, Pohjalahden ja Salmentaan kylien yhdistys on kerännyt kiitosta kesätoriperinteestään, joka on jatkunut jo lähemmäs 30 vuotta.
– Tori on toimintamme selkäranka. Sillä on niin pitkät perinteet, että kukaan meistä ei oikein muista tarkkaa perustamisvuotta, Saario nauraa.
– Kesätori vetää ihmisiä hyvin. Joka kerta on yli sata henkeä, satoi tai paistoi, Annikki Saario lisää.
Aukeamista odotellaan malttamattomana, mutta yleensä ensimmäinen toripäivä on vasta viikko juhannuksen jälkeen kun ensimmäinen sato on ehtinyt kypsyä.
– Olemme pyrkineet siihen, että täällä ei olisi kirpputorihommaa, vaan myytäväksi tuotaisiin itse kasvatettuja ja tehtyjä uusia tuotteita.
Uusien ja vanhojen tuttavuuksien tapaaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin itse kaupanteko.
– Täällä kaupunkilaisetkin näkevät toisiaan. He ovat voineet olla vaikka kuinka kauan naapureita , mutta vasta täällä he saattavat tavata kunnolla ja ihmetellä, että ”mitä sää täällä teet”, tietää Katariina Järvinen.
Yli 2000 talkootuntia
Kesätorin perinteiset päätöstanssit keräävät väkeä vauvasta vaariin. Tällä kertaa aihetta juhlaan oli tavallista enemmän, joten työväenyhdistys tarjosi kaikille kakkukahvit.
Talo on yhä ahkerassa käytössä perhejuhlista kansalaisopiston piireihin, Saario listaa.
– On täällä joskus tehty ääninauhojakin, sillä puurakenteiden vuoksi akustiikka on hyvä.
Puitteet ovat kunnossa, sillä työväentalo remontoitiin läpikotaisin joitakin vuosia sitten.
– EU-rahalla tehtyyn remonttiin kului yli 2000 talkootyötuntia.
Samalla kertaa tehtiin myös mökkiläisiä palveleva vesipiste, josta voi hakea käyttöveden vapaaehtoista maksua vastaan.
Kyläyhdistyksen puheenjohtajalle työväentalo tuli tutuksi jo lapsuudessa.
– Olen jo pikkupoikana pyörinyt täällä kun isä oli järjestysmiehenä.
Silloin väkeä tuli tansseihin laajalta alalta, jotkut jopa soutaen järven yli.
Itseään ja vaimoaan Saario kuvailee ”kaksoiskansalaisiksi”, sillä synnyinkylässä tulee vietettyä nykyisin paljon aikaa.
– Olemme vuodesta seitsemän kuukautta täällä ja viisi kuukautta Tampereella.