Kostian koulun uusi rehtori tarttuu mielellään hyvin hoidetun laivan ruoriin

Oppilaat pitävät Sari Halosen vauhdissa

Sari Halonen aloittaa koulutyön paitsi rehtorina myös opettajana. 4B:n kotiluokassa valmistelut olivat jo alkuviikolla pitkällä.

Sari Halonen pitää uusista haasteista. Siinä on yksi syy, miksi hän halusi siirtyä Tampereen Koiviston koulun rehtorin paikalta rehtoriksi Pälkäneen Kostian kouluun, kesän alussa eläkkeelle siirtyneen Veli-Matti Seppälän seuraajaksi.

– Minulta on kyselty, miksi minua kiinnosti tulla kaupunkikoulusta maalle. Pidän siitä että näen asioita laajasti. Ehdin olla seitsemän vuotta rehtorina samassa koulussa, joten tuntui, että nyt olisi aika kokeilla jotain uutta, Sari Halonen perustelee.

Lisäksi hän asuu Kangasalla, joten työmatka lyheni vartin ajomatkaksi ruuhkattomilla teillä. Pälkäne on naapurikuntana vanhastaan tuttu.

– Aloitin opettajanurani maalla ja viihdyin siellä hyvin. Kohta valmistumiseni jälkeen tulivat 1990-luvun alun pahat lamavuodet. Olen iloinen, että sain silloin olla töissä pienessä Suodenniemen kunnassa, missä lamasta huolimatta käytettiin hyvin varoja koulun ja opetustyön kehittämiseen, Sari Halonen kertoo.

Hänellä on takanaan jo vankka kokemus rehtorin työstä, kaikkiaan 12 vuotta. Tuntuma luokanopettajan työhön on silti säilynyt, ja Kostian kulussa Haloselle tulee pitkästä aikaa oma luokka. Hän jakaa 4B-luokan opetuksen Marja Kukonlehdon kanssa, joka hoitaa yläkoulun tekstiilityön opetuksen.

– Aikaisemmin otin aina sellaisia opetustunteja, joita jäi muilta yli. Tuntuu kivalta saada nyt oma kotiluokka, Sari Halonen kertoo.

 

Komentosilta on kunnossa

– Tämän laivan kapteeniksi on hyvä tulla, koska edeltäjäni on jättänyt kaiken niin hyvään kuntoon ja selkeään järjestykseen, Sari Halonen kiittää.

Kostian koulun työilmapiiri kertoo uudelle rehtorille paljon: opettajat ja koulusihteeri ahertavat jo päiviä ennen koulun alkua saadakseen kaiken kuntoon. Yhteen hiileen puhaltaminen näkyy kaikessa.

– Olen ollut kaksikymmentä vuotta opettajana ja monenlaista nähnyt. Siksi voin vakuuttaa, että nostan hattua niille, jotka ovat Kostian koulun toiminnan suunnitelleet, Halonen sanoo.

Hän pitää noin 230 oppilaan Kostian koulua hyvän kokoisena. Se on jonkin verran pienempi kuin Koiviston koulu, jonka rehtorina hän ehti työskennellä 2000-luvun alusta asti, mutta tarpeeksi suuri ollakseen elinvoimainen ja toimiva.

Sari Halonen on ihastunut siitä, miten Pälkäneellä resursoidaan oppilaisiin.

– Koiviston koulussa saattoi jo toisella luokalla olla 26 oppilasta ensimmäiselläkin yli 20. Ylemmillä luokilla oli joskus oppilaita yli 30. Täällä ei tarvitse miettiäkään niin isoja luokkakokoja, hän vertaa.

KiVa eli kiusaamisen vastainen koulu -projekti jatkuu Kostian koulussa nyt jo kolmatta vuotta.

– Jatkamme KiVa koulu -periaatteiden mukaan. Se ei enää ole yhtä näkyvää ja aikaa vievää kuin alussa, koska materiaali on jo tuttua oppilaille. Mutta se on suhtautumistapa: oppilaat tietävät, että kiusaamista ei hyväksytä ja että siihen puututaan, Sari Halonen kertoo.

 

Koulu näkyville nettiin

Uusi koulu tarjoaa toki uudelle rehtorille mietittävääkin. Yksi ongelma on saada rekrytoitua uusia opettajia. Rehtorille yllätykseksi sijaista onkin yhtäkkiä vaikea löytää.

– Haittana on, että Kostian koululla ei ole omia nettisivuja. Siihen asiaan minun pitää tarttua nyt nopeasti. Nykyään nuoret opettajat etsivät kouluista tietoa verkosta, ja kun sivut puuttuvat, ei oikein rohjeta hakeutua tutustumaan muuta kautta. Täällä olisi kyllä hyvä sijaisuus, kun vain saisi tietoa siitä perille, Sari Halonen sanoo.

Tänä syksynä Pälkäne siirtyy niin sanottuun joustavaan alkuopetukseen, mikä tarkoittaa, että 1. ja 2. luokkia opetetaan yhteisen opetussuunnitelman mukaan. Muutos on lakisääteinen ja toteutuu portaittain koko maassa.

Monet koulut ovat aloittaneet ennen Pälkänettä, joten opettajilla on paikkoja, mistä ammentaa malleja ja oppia. Sari Haloselle muutos on hyvin tuttu.

– Olen kiertänyt useissa kouluissa tutustumassa joustavan alkuopetuksen metodeihin ja suunnittelun malleihin. Upeasti Pälkäneellä on resursoitu siihenkin – lapset saavat kyllä ekstrahyvän alun koulunkäynnille, Sari Halonen iloitsee.

 

Lasten kanssa vauhti säilyy

Sari Halonen sanoo, että opettajan työ on parhaillaan murroksessa niin kuin työelämä muutenkin. Vaativuus kasvaa kaikilla aloilla.

Lasten maailmaa muokkaavat uudenlainen tiedon kulku ja tiedonsaantimahdollisuudet, joihin koulun on osattava reagoida.

– Tämä nykyinen on aivan eri työ kuin se, mihin valmistuin 1990-alussa, mutta olen kai sellainen ihminen, etten pelkää tarttua vaikeisiinkaan haasteisiin. On paljon asioita, jotka kiinnostavat, Halonen pohtii.

Joka tapauksessa hän nauttii työstään.

– Lapset pitävät huolta, että pysyn ajan hengessä. Tässä työssä on vauhtia ja vaaratilanteita, mutta ainakin tiedän, missä mennään. Lapset ovat omalla tavallaan yhteiskunnan indikaattoreita. He paljastavat muutokset suuntaan tai toiseen, hän toteaa.

Työn vastapainoksi Sari Halonen rentoutuu harrastuksissaan, ennen kaikkea urheilemalla.

– Juoksen maratoneja ja pelaan lentopalloa ja käyn kuntosalilla. Minulla on paljon urheilevia ystäviä, joiden mukana tulee lähdettyä monenlaiseen liikuntaan. Niin, ja matkustelisin niin paljon kuin rahapussi kestää, hän nauraa.

Myös kuvataide on Sari Haloselle rakas harrastus, mutta sille on vaikea löytää aikaa. Kuvataide on yksi hänen erikoistumisaineitaan – vuoden ajan hän on toiminut yläkoulussa kuvataiteen aineenopettajanakin.

– Aikaa pitää kyllä jostakin saada, että taidot säilyvät, hän sanoo.

 

Sari Halonen

Asuu Kangasalla

valmistunut luokanopettajaksi 1991 (Turun yliopisto, Rauman OKL)

Erikoistumisaineet: erityisopetus, kuvaamataito

Luokanopettaja, Suodenniemen Pohjankylän koulu

Vt. rehtori, Kissanmaan koulu 2000–2005

Rehtori, Koiviston koulu 2005–2012

Harrastukset: liikunta, kuvataide, matkailu

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?