Huutijärveläinen puutarha kantaa erityistä satoa, jota on totuttu näkemään aivan muilla leveysasteilla. Maasta kasvihuoneen reunoilta nousee lapsen ranteen paksuista karheaa köynnöstä, jonka vehreä kasvusto notkuu ilmaan pingotettujen vaijereiden varassa. Runsaat rypäletertut kasvattavat ja kypsyttävät satoaan puutarhuri Touko Torkkelin 350-neliöisessä vanhassa kasvihuoneessa.
– Jäin eläkkeelle ja mietin, miten sitä saisi aikansa tehokkaasti kulumaan. Poika Juha Torkkel viljelee jäävuorisalaattia uusissa Lahtelan Puutarha & Co:n kasvihuoneissa ja nämä vanhat jäivät tyhjilleen. Kai sitä on aina puutarhuri, kun on kerran puutarhuri. Niinpä aloin pikkuhiljaa kasvattaa viiniä, omaa Lahtelan Puutarha Ky:tä ylläpitävä eläkeläinen tuumaa.
Sadan taimen viljelmä lähti liikkeelle puutarhan 40-vuotiaasta viiniköynnöksestä, josta Touko Torkkel alkoi monistaa lisää taimia viitisen vuotta sitten. Koska uudet alutkin talvehtivat hyvin, Torkkel hankki myös ostotaimia. Vuoden verran Lahtelassa on ollut koeviljelyssä tuliaisia Moldovan perinteisiltä viinialueilta.
– Viereinen kasvihuone on vuokralla Tanja ja Vitali Torkkelilla. He kasvattavat kaalia ja valmistavat siitä hapankaalia. Kun Tanja kävi kotiseudullaan, hän toi minulle pari tainta koeviljelyyn. Mielenkiintoinen lajike – ja vieläpä siemenetön, Torkkel myhäilee tyytyväisenä.
Tuhat kiloa iloa
Jo muutama vuosi sitten viininviljelijä joutui miettimään, mitä tehdä yhä kasvavalla sadolla. Enää ei riittänyt, että rypäleitä napostellaan lähipiirissä tai jaetaan tuttaville. Torimyyntikin oli vaatimatonta.
– Otin yhteyttä Rönnvikin viinitilaan, ja he kiinnostuivat välittömästi, päälajikkeensa Lahtelan vihreäksi nimennyt isäntä kertoo.
Parin vuoden koe-erien jälkeen ensimmäiset myyntipullot ilmestyivät Rönnvikin hyllyyn vuonna 2010.
Viime vuonna rypälesato oli jo ennätykselliset 1000 kiloa. Tänä vuonna Torkkel arvelee sadon hieman putoavan kylmän sään vuoksi. Kasvihuonetta ei nimittäin lämmitetä lainkaan, vaan viini talvehtii ja kasvaa siinä lämmössä, minkä sää sattuu tarjoamaan. Silti köynnökset vaativat paljon hoitoa.
– Versoja täytyy jatkuvasti leikata. Ellei kasvua lainkaan jarruta, köynnös kasvaa viisi metriä kesässä, Torkkel toteaa työläästä harrastuksestaan.
Miehen oma keksintö olikin ripustaa viini pään korkeudelle. Hoito ja korjuu onnistuu ilman tikkaita, eikä poimijan tarvitse sen enempää kyykkiä kuin kurotellakaan.
Varhaislajikkeista löytyy jo kypsiä vihreitä terttuja, mutta myöhäisemmät sortit vasta kypsyvät vihreistä violeteiksi. Rypäleet jäävät hieman eteläisiä sisariaan pienemmiksi, mutta maku on jännittävä. Aluksi hedelmä tuntuu hieman vetiseltä, mutta pian suuhun leviää makea metsämansikkamainen maku. Kuoresta taas irtoaa kirpeyttä, molemmat tyystin erilaisia makuja kuin kaupan hedelmillä.
– Kyllä tästä saa kuitenkin työniloa, kun huomaa että onnistuu, ainainen puutarhuri virnistää.
Suomessa käymisteitse valmistettu alkoholijuoma
Lahtelan Puutarha Ky:n rypäleet päätyvät Rönnvikin viinitilan raaka-aineeksi Laitikkalaan. Rönnvikin vanha emäntä Eila Rönni kertoi Sydän-Hämeen Lehden kesälehdessä viinin päätymisestä myyntiin.
Tarinan hauskuus on siinä, kuinka viiniä ei saa kutsua viiniksi, vaan pullon kyljessä lukee ”Suomalaisista rypäleistä käymisteitse valmistettu alkoholijuoma”, koska viranomaiset eivät tunnusta sellaista käsitettä kuin suomalainen viinirypäle, vaikka monen harrastajapuutarhurinkin kasvattaa taimia kotonaan.
Lahtelan vihreä -lajikkeesta tuotettu juoma kantaa nimeä Onni. Nimi juontaa juurensa Rönnien Onni-nimisestä koirasta. Tonttulakkipäisen kääpiöbullterrierin kuva nimittäin koristi ensimmäisten koe-erien pullojen etikettejä, josta koiran nimi päätyi myös myyntipulloihin. Suomalaisista rypäleistä käymisteitse valmistetun alkoholijuoman kyljestä itse koiran kuva täytyi luonnollisesti poistaa.