Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuvat. Puulajivalinta vapautuu. Metsän uudistamiseen liittyvä säätely vähenee. Nämä ovat keskeisimmät esitykset, jotka toteutuessaan muuttavat nyt voimassa olevaa metsälakia.
Metsäalan merkittävä vaikuttaja, professori Matti Kärkkäinen ei lataa uudistusehdotuksille kovin suurta painoarvoa.
– Nykyiseen lakiin tulee vähän muutoksia. Suurimpaan osaan omistajia uudistukset eivät vaikuta.
– En usko, että tämä vireillä oleva laki muuttaa metsiemme hoitoa. Jos menee läpi esitetyssä muodossa, niin ei siitä haittaakaan ole, Kärkkäinen arvioi Rajalan kämpällä pidetyssä metsäpäivässä.
Vahva metsäalan vaikuttaja tietää, mistä puhuu. Matti Kärkkäinen on työstänyt noin 900 julkaisua, työskennellyt muiden muassa Helsingin yliopistossa ja Metsäntutkimuslaitoksessa. Vuosien mittaan hän on ostamalla hankkinut runsaat tuhat hehtaaria käsittävät metsänsä, joiden hoitoon hän aktiivisesti osallistuu.
Uudistus myös nuoreen metsään
Kun uudistushakkuiden puuston järeys- ja ikärajoitteet poistuvat, nuortakin metsää voi omistaja niin halutessaan vastaisuudessa uudistaa.
– Harvat innostuvat päätehakkaamaan nuorta puustoa, vaikka uusi laki sen sallii. Kuitupuun myynnistä kertyy vähän tuloja, mutta kalliit uudistuskustannukset jäävät kuitenkin hoidettaviksi, Kärkkäinen muistuttaa ja vähättelee samalla uudistuksen todellista vaikutusta.
Kasvatushakkuiden määritelmää muutetaan siten, että yläharvennukset, pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus tulevat mahdollisiksi normaaleina toimenpiteinä.
Vuonna 2014 voimaan tuleva uusi metsälaki antaa luvan huonotuottoisten soiden vapaaseen hakkaamiseen. Samalla se vapauttaa omistajan niiden uudistamisvelvoitteesta.
– Tosiasiassa voi olla kuitenkin vaikea saada ketään tulemaan ja hakkaamaan niitä, Kärkkäinen huomauttaa.
Kasvatustaimikko 7–20 vuodessa
Uudistamisvelvoitteen mukaan käsittelyalueelle on saatava kasvatuskelpoinen taimikko alueen maantieteellisen sijainnin mukaan 7–20 vuodessa velvoitteen muodostavan puunkorjuun päättymisestä. Kasvatuskelpoisten puiden keskipituuden tulee olla 0,5 metriä, eikä niiden kehittymistä saa uhata muu kasvillisuus.
Kasvatuskelpoisen taimikon aikaansaamiseksi tehtävät perustoimenpiteet on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä. Taimikon perustamisilmoitusta ei enää tarvitsisi jättää.
– Moni jättää ilmoituksen jo nyt tekemättä, Matti Kärkkäinen mainitsi.
Taimikon saa perustaa lakimuutosehdotuksen mukaan myös muiden muassa lehmuksen tai vaahteran siemenillä tai taimilla.
– Muutosehdotuksia miettinyt toimikunta lupasi lisätä maanomistajan vapautta käyttää haluamiaan puulajeja. Mutta en tunne ketään, joka haluaisi viljellä esimerkiksi vaahteraa ja lehmusta. Paljon porua, vähän villoja, Kärkkäinen luonnehti vapauden laajentamista.
Erityisen tärkeitä elinympäristöjä lisää
Metsänkäyttöilmoituksen jättöaikaa lyhennetään puolella, 14 päivästä 7 päivään. Metsälailla turvattaviin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin työryhmä haluaa lisätä myös erittäin uhanalaiseksi arvioidun metsäkortekorven ja muurainkorven sekä Lapin maakunnan alueella sijaitsevat letot.
Metsänomistaja on lain voimaantulon jälkeen velvollinen ilmoittamaan metsänkäyttöilmoituksessa merkityt erityisen tärkeät elinympäristöt hakkuuoikeutta luovutettaessa.
– Ennakkotiedosta tulee ilmainen. Nyt se maksaa paljon, professori Matti Kärkkäinen kertoi Metsänhoitoyhdistys Roineen ja Aito Säästöpankin järjestämässä Metsäpäivässä.
Rajalan kämpällä pidetyssä tilaisuudessa pankinjohtaja Jorma Martikainen puhui lisäksi metsärahojen sijoittamisesta ja metsänhoitaja Timo Kivimaa Laipanmaan metsien kehityksestä.
