Muutos ravistelee hiljaisesti

 

Leena Niemen Muutos-teokseen liittyvä Jäämeri-aiheinen näyttely on esillä Pälkäneen pääkirjasto Arkissa

Historioitsija, kirjailija Leena Niemion äskettäin palannut bussimatkalta Lofooteilta. Pohjoisnorjalaisille saarille pääsee nykyään autolla perille

asti.

– Se oli kiehtova matka. Pohjoinen puhuttelee minua aina, hän sanoo.

Leena Niemen maanantaina  julkistettava teos, Muutos. Kertomuksia seikkailuista, sodista ja taikuudesta on sekin saanut alkunsa pohjoisessa, viitisen vuotta sitten Utsjoella.

Muutos on epätavallinen historiateos. Sen aihekirjo on laaja: 21 artikkelia, joiden aikahaarukka liikkuu esihistorialliselta ajalta maailmansotiin ja kirjoittajan henkilökohtaisten matkakuvausten mukana nykyaikaan asti.

Kirjan teemat käsittelevät Suomen kansan vaiheita suomalais-ugrilaisesta alkuhämärästä lähtien, mutta ne sivuavat muutakin Eurooppaa ja maailmaa, teollisuuden, aatteiden, uskontojen, kirjallisuuden ja sotien historiaa.

Vahvin on kuitenkin pohjoisen väri, niin saamelainen mytologia, lappilaisten sodan ajan kärsimykset kuin Jäämeren rannikon uljaat ja karut vaiheet.

– Tarkoitukseni oli luoda yleiskäsitys suomensukuisten kansojen historiasta ja kuvata suurta muutosta, joka on tapahtunut ja tapahtuu kaiken aikaa, Leena Niemi kertoo.

Hän huomauttaa, että muutos kulminoituu nyt juuri pohjoisessa. Barentsinmeren öljynporaushankkeet ovat seuraava mullistus alueella, mutta toisen mittaluokan muutos on pohjoisen napajäätikön sulaminen ja sen aiheuttama ympäristökatastrofi, jonka laajuutta voi vain arvailla.

– Tein kirjan kaikesta, mikä minua kiinnostaa. Lukija voi valita niitä aiheita, jotka häntä eniten kiinnostavat, Niemi kiteyttää.

Muutos-teoksen julkistamistilaisuus on Pälkäneen pääkirjasto Arkissa 3.9. kello 18. Tilaisuus on avoin yleisölle.

 

Sotahistoriaa ja Jäämeren kohinaa

Leena Niemi teki työuransa insinöörinä Tampereen seudun teollisuudessa eri tehtävissä ja opiskeli niiden jälkeen filosofian maisteriksi. Hän perehtyi pro gradu -tutkielmassaan Päämajan historiaan Mikkelissä, ja julkaisi työn perustalta omakustanteen Päämajan varjossa.

Hän on julkaissut myös useita historiaan ja arkeologiaan liittyviä nettiartikkeleita.

Leena Niemi on asunut kymmenen vuotta Luopioisissa ja lähes yhtä pitkään Pälkäneellä. Tämänhetkinen koti on Saarikylissä Kangasalan ja Pälkäneen rajalla, mutta hän selittää tuntevansa itsensä edelleen vahvasti pälkäneläiseksi.

Pari viime talvea hän on asunut miehensä kanssa Raumalla ja kirjoitti kirjansa siellä valmiiksi. Taustamateriaalia oli runsaasti varattuna.

– Opiskeluaikana tein paljon eriaiheisia kirjallisia töitä, koska en tamperelaisena voinut käydä jatkuvasti luennoilla Jyväskylässä. Siitä kertyi osa kirjan materiaalista, hän kertoo.

Osa aiheista ja tiedostakin on ammennettu omien retkipolkujen varsilta. 1960-luvulta asti Niemet ovat käyneet pohjoisessa, Lapin jokien kala-apajilla ja Jäämeren rannoilla, missä he asustavat teltoissa jopa useita viikkoja kerrallaan.

– Mies on innokas kalastaja ja minä hurmaannuin Jäämeren maisemista. Minut lumoaa siellä valo ja autius, meren kohina, suolainen ja raikas ilma. Siellä hengitys kevenee ja koko olemus puhdistuu, Leena Niemi kertoo.

Hän kertoo, että häntä ihastutti pitkään Norjan pohjoisrannikon yksinkertainen elämäntapa.

– Se oli yksinkertaista, askeettista elämää, joka kuitenkin oli puhdasta ja hyvää. Kaupoista sai esimerkiksi vain kahdenlaista tuoretta leipää, mutta molemmat laadut olivat herkullisia ja hyvin säilyviä. Ei sielläkään enää sellaista ole, mutta kokemusta en unohda, hän kuvailee.

 

Muutoksen virta vie lukijaa

Muutos on kirjoitettu rauhallisesti ja analyyttisesti eikä teksti ole vaikeaselkoisen tieteellistä. Otsikot eivät kilju kiinnostavuutta, mutta historian suuren ja päättymättömän muutoksen virta ravistelee voimallaan, kun aiheisiin pääsee sisään.

Tekstissä ei ole käytetty lähdeviitteitä, vaan lähteet on mainittu teoksen lopussa artikkeleittain, mikä tekee Muutoksesta helpon lukuteoksen. Kieli on kaunista.

Aiheiden käsittelyä maustavat hauskat ja erikoiset yksityiskohdat, kuten artikkelissa Polun perilliset tieto, miten vanhat ovat vanhimmat Suomesta löydetyt sukset. Vuoden 1918 sotaa Tampereella tarkastellaan muun muassa siitä näkökulmasta, miten paljon kaupungissa sisällissodan vuonna lainattiin kirjoja kirjastoista.

Kirjasta selviää myös, miten ja miksi Hitler aikanaan runteli Pohjois-Norjan rannikkoa.

Varoitus: Jos olet innokas historian harrastaja, älä tartu tähän teokseen kiireisenä arki-iltana. Pyykit jäävät koneeseen ja lasten koulusta kantamat liput ja laput täyttämättä. Muutos vie mukanaan.