Koululaiset yleisurheiluopissa

Hannes Täyrönen (vasemmalla) ja Eemil Kuikka vauhdissa. Niko Nurminen ja Lotta Harala seuraavat taustalla.

– Hienoa, anna mennä vaan, Henrik! Pää pystyyn.

– Rohkeasti, polvi heti kainaloon. Hyvä Hannes!

Innostus, liikkumisen riemu ja onnistumisen ylpeys. Nuo kaikki tunteet paistavat lasten kasvoilta, kun he ponkaisevat aitojen yli Lotta Haralan hihkumien ohjeiden mukaan. Asiantunteva ohjaus yhdistyneenä kannustavaan palautteeseen sytyttää hymyn ja saa askeleen nousemaan vieläkin korkeammalle.

Väsymystä ja voimien hiipumista ei valittanut kukaan, kun Tampereen Pyrinnön aiturilupaus Harala tsemppasi ryhmäänsä Pakkalan kentällä järjestetyssä Yleisurheilun Maailma -tapahtumassa. Koululaiset saivat lajikohtaista opastusta aitajuoksun lisäksi pituudessa, kiekossa, korkeudessa, kuulassa ja pikajuoksussa.

Liikunnallisesta päivästä nauttivat Vilpeilän, Lahdenkulman ja Pohjan koulun oppilaat. Isommat lapset kehittivät taitojaan kentällä, 1–2 -luokkalaisilla oli omaa ohjelmaa Vilpeilän koulun pihalla.

 

Uusia lajeja

Emilia Vähäsöyrinki hakee kiekkoon oikeaa otetta. Vierellä Linda Koivula.

Pohjan koulussa kuudetta luokkaa käyvä Eemil Kuikka ei ole ennen aitajuoksua kokeillut, mutta niin vain aidat ylittyvät hienosti ensikertalaiseltakin.

– En ole ennen harrastanut. Ihan hyvin olen oppinut, Eemil puuskuttaa kipaistuaan osuutensa leikkimielisessä viestissä.

– Ihan kivasti on mennyt, koulukaveri Hannes Täyrönen säestää vieressä.

Uuteen lajiin tutustuu myös yhdeksänvuotias Anton Seppi, joka opettaja Erkki von Bellin antamien ohjeiden mukaan taivuttaa kuulakättään kaulalle.

– Ensimmäinen kerta, Anton sanoo suorituksestaan kuularingissä.

Koululaisille poikkeava päivä maistui jo siksikin, että repun sai jättää kotiin, eikä läksyistä tarvinnut huolehtia.

– On täällä kivaa muutenkin, Joonatan Ahonen lisää.

 

Ilmaa alle

Anton Seppi valmistautuu työntämään kuulaa.

– Onkos siinä kentässä jokin outo kohta, kun kiekko noin vengurtaa, Jouko Henttonen kyselee.

Henttonen on juuri jakanut ryhmänsä pareiksi, joiden tehtävänä on vierittää limppua maata pitkin toisillensa. Etäisyyttä mitataan noin 15 metriä.

Linda Koivula lähettää 600-grammaisen kiekon matkaan kohti Emilia Vähäsöyrinkiä, mutta vauhti loppuu jo ennen puoltaväliä.

– Vaikeata, Linda huokaa.

– Nythän se meni jo hyvin, kannustaa Henttonen, kun kiekko seuraavalla kerralla jaksaa jo melkein perille saakka.

Varsinaisia heittoja opeteltaessa ohjaaja muistuttaa, että kiekko lentää parhaiten, kun se saa sopivasti ilmaa alle. Metrejä kertyy, kun limppu lentää oikeassa kulmassa, oikealla tekniikalla.