Metsäomistajan asialla

Kuun vaihteessa 300 000 metsänomistajaa saa vaalikirjeen metsänhoitoyhdistykseltä (mhy). Metsänhoitoyhdistys Roineen ehdokaslistalta puuttuu kuitenkin nimi, joka on ajanut metsänomistajien etua jo neljällä eri vuosikymmenellä. Jarmo Toukola Taustialasta päättää uransa mhy:n hallituksessa ja valtuustossa tähän kauteen.

– Yhdistyksen ikäpykälä rajaa hallituksen jäsenyyden 62 vuoteen, joten päätin luopua valtuustostakin. Ikä tuo muutenkin tullessaan luopumisia, tila siirtyi pojalle jo vuonna 2007. Valtakunnallisista luottamustehtävistä MTK:ssa ja Metsänomistajien liitossa olen jäänyt pois sitä mukaa, kun olen ollut erovuorossa. Aikansa kutakin, nykyinen Mhy Roineen hallituksen puheenjohtaja toteaa.

Yhdistyskentän murros on tullut miehelle tutuksi, ja lisää muutoksia on luvassa. Ensin Sahalahden Mhy yhdistyi Luopioisten ja Pälkäneen kanssa Sydän-Hämeen metsänhoitoyhdistykseksi vuonna 1992, kymmenen vuotta myöhemmin Kangasala liittyi edellä mainittuun ja syntyi Mhy Roine, joka laajeni viime vuonna Kuhmalahdelle.

– Muutokset olivat välttämättömiä, eikä niihin liittynyt samalla lailla tunteita kuin kuntaliitoksiin. Aika vaikea on kuvitella että Sahalahden yhdistys kykenisi palvelemaan metsänomistajia niin laajasti kuin Mhy Roine nykyään. Tarvittiin lisää hartioita, Toukola summaa.

Toukolan mukaan yhdistymiset olivat aluksi työläitä, koska valmista mallia ei ollut. Kuhmalahden fuusio tapahtui jo lähes itsestään.

Jarmo Toukolalla on maailmantalouden nykysuhdanteista huolimatta vahva usko uusituvan luonnonvaran eli metsän tulevaisuuteen. Hän toivoo, että Pälkäneelle nouseva hakelämpölaitos voi tarjouskilpailun jälkeen käyttää ”lähienergiaa” alueen metsistä.

1980-luvulla yhdistykset elivät pelkästään metsänhoitomaksun turvin ja toiminta rajoittui Toukolan mukaan leimikoiden tekoon ja neuvontatyöhön. Nyt Roineen yhdistys pystyy tarjoamaan kaikkea metsäsuunnittelusta, puukaupallisiin palveluihin, kiinteistöarvioihin ja tilakauppoihin saakka.

– Vielä on vara kehittyä, mutta tuskin pystyisimme kohtaamaan tulevia lakimuutoksia, ellemme olisi tässä asennossa, Toukola painottaa.

 

Omistajien päätäntävalta kasvaa

Lakimuutoksilla Toukola viittaa metsänhoitoyhdistyslain muutosehdotukseen, jossa verottajan perimä pakollinen metsänhoitomaksu muuttuu vapaaehtoiseksi jäsenmaksuksi, jonka suuruus päätetään yhdistyksissä. Lisäksi metsänomistaja saa päättää, mihin yhdistykseen hän haluaa kuulua metsän sijainnista riippumatta.

– Maksun poistumisen myötä yhdistykseltä poistuu myös velvollisuuksia. Metsänomistajien edustajat eli valtuutetut saavat päättää entistä itsenäisemmin tarjottavista palveluista, kun metsänhoitomaksu ei enää sido yhdistyksiä, puheenjohtaja selventää.

Toinen muutos liittyy metsälakiehdotukseen, joka antaa omistajalle entistä enemmän päätäntävaltaa.  Uudistamisvelvoite säilyy, mutta hakkuuajankohdat ja -tavat vapautuvat.

– Tykkään kovastikin, ettei ihan joka asiaa päätetä jossain muualla, vaan omistaja saa itse päättää, mikä hänelle sopii. Edelleen on kuitenkin tehtävä hoitotoimia, jos haluaa hoitaa metsiään taloudellisesti. Sitä paitsi hoidettu metsä on hyvä jokamiehenoikeuksienkin kannalta. Risukossa on ikävä kävellä eikä sinne tule edes marjoja, metsänomistajien edusmies tuumaa.

Toukola arvelee, että esimerkiksi uuteen lakiin kirjattava jatkuva kasvatus ei sisällä mitään uutta taivaanrannan alla. Hänen omissa metsissäkin ojitettuja soita on hoidettu kaatamalla pitkää koivikkoa alla kasvavan kuusikon tieltä. Hevosaikaan menetelmä oli hyvinkin yleinen.

Toukola on ylpeä nykyisen metsänhoidon saavutuksista. Mhy Roineen hallituksen puheenjohtajan mukaan valtion lait ja metsänhoitoyhdistysten toiminta on tuottanut tulosta, koska metsien kasvu on lisääntynyt vuosikymmenten aikana 100 kuutiometristä 150 kuutioon hehtaarille.

– Metsänhoitoyhdistys on ehdottomasti puolueellinen yhdistys! Se on aina metsänomistajan puolella. Metsäyhtiöillä on kuitenkin aina omat liiketaloudelliset edut ajettavinaan. Kannattaakin äänestää omaa edustajaa mhy:n valtuustoon, ennen kuin äänestyslippu katoaa paperipinkkoihin, Jarmo Toukola muistuttaa

 

Metsänhoitoyhdistysvaalit

- Metsänomistajat valitsevat valtuutetut omaan mhy:een valtuustoon neljäksi vuodeksi.

- Äänioikeutetut metsänomistajat (mhy:n jäsen 1.1.2012) saavat elo-syyskuun vaihteessa vaalikirjeen, jossa on ehdokaslista ja äänestysohjeet.

- Viimeinen äänestyspäivä on 21.9. ja tulokset julkistetaan 28.9.

- Mhy Roineeseen valitaan 15 valtuutettua, joista 3 Kuhmalahden alueelta.

- Mhy:n toiminnanjohtaja ja pääasiassa valtuutetuista muodostettava hallitus valmistelevat asiat 4–6 kokouksessa vuodessa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?