– Talo oli täynnä väkeä ja pankkisali sakeanaan tupakansavusta, Veikko Leminen muistelee entisaikojen maitotilipäiviä.
Kun maitotili oli tullut tilille, sivukyliltä lähdettiin pankkiin laskunippujen kanssa. Laskunmaksun jälkeen nostettiin käyttörahaa.
– Pankkimaailman viimeisten vuosikymmenten suurin muutos on siirtyminen rutiineista neuvontaan, ensi viikolla eläkkeelle siirtyvä pankinjohtaja sanoo.
Rutiineista on vapauttanut se toiseksi suurin mullistus, tietotekniikan vyöryminen pankkien tiskeille.
– Ennen kirjanpitoa hoidettiin käsin. Päivän päätteeksi naputeltiin tapahtumia optisesti luettavalle nauhalle, jonka yhteiskuljetusauto haki Helsinkiin. Pankin pääkirjatositteet ronksuteltiin kirjapitokoneella kirjanpitokorteille.
Nykyisin OP-tilipalvelu hoitaa monenlaiset tukipalvelut. Pankeissa voidaan keskittyä asiakkaisiin, ei kirjanpitoon.
Pankkiura alkoi 41 vuotta sitten
Veikko Leminen aloitti Pälkäneen Osuuspankin toimistopäällikkönä elokuun puolivälissä 1976. Pankkia johti silloin Alpo Näsi.
Lemisen pankkiuralle kertyy mittaa yhteensä 41 vuotta, sillä ennen Pälkänettä hän ehti toimia viisi vuotta kotikonnuillaan Tarnalan Osuuspankissa. Se sijaitsi Saaren kunnassa, joka on nykyisin osa Parikkalaa.
Leminen on pitänyt vuosikymmenten ajan taustalla huolta Pälkäneen Osuuspankin luvuista, konttorista ja monista arkeen liittyvistä asioista. Hänen vastuullaan on ollut henkilöstö, sijoitukset, rahoitus ja laskenta.
Kun Veikko Poranen jäi puolitoista vuotta sitten eläkkeelle ja Jari Linjala siirtyi Kangasalan Seudun Osuuspankin toimitusjohtajaksi, Veikko Leminen sai johdettavakseen Pälkäneen konttorin.
Lemisen seuraajalla on suuret saappaat, sillä vuosikymmenten aikana isät ja pojat ovat tottuneet asioimaan rauhallisen pankkimiehen kanssa.
Pankkikriisin raskaat vuodet
Pankki kasvaa ja menestyy asiakkaiden ja paikkakunnan rinnalla. Pälkäneellä kasvun edellytykset ovat kohdallaan; sen takaavat upeat vesistöt, kauniit maisemat ja Tampereen läheisyys. Kesäasukkaatkin tuovat lisänsä vireään paikkakuntaan.
Pälkäneen kehitystä on padonnut tonttipula, joka on uusien alueiden ansiosta poistumassa. Pula rakennusmaasta on osaltaan vaikuttanut siihen, että asuntojen hinnat ovat nousseet monia ympäryskuntia kovemmiksi.
Tonttipula johtuu siitä, että halutuimmat rakennusmaat keskustassa ovat suojelualueiden, järvien ja harjujen puristuksissa. Lähtötilanne on hankala – eikä kunnan oma rakennusviranomainen ole helpottanut rakentamista.
Veikko Leminen on elänyt pankin tavoin tiiviisti paikkakunnan arkea. Mies on pelannut kolme vuosikymmentä Kostian koulun tutussa lentopalloporukassa. Työkiireet ja -huolet jäävät pyörälenkeille, salibandykentille, Haltianselän mökille ja Lapin lumille.
Parikymmentä vuotta sitten Leminenkään ei säästynyt unettomilta öiltä. Laman ja pankkikriisin vuodet 1992–1994 olivat uran rankimmat.
– Silloin yksikään pankki ei tainnut säästyä luottotappioilta, konkursseilta, omaisuuden realisoinnilta ja perinnältä.
Pälkäneen Osuuspankki ei todennäköisesti olisi kestänyt kolhuja, jollei pankkia olisi laitettu kuntoon ennen kriisivuosia. Kun urakkaan ryhdyttiin 1980-luvun puolivälissä, pankin luvut olivat viidenneksi heikoimmat ryhmän 327 pankin joukossa. Viisi vuotta myöhemmin sijoitus oli jo 50 parhaan joukossa.
– Pälkäneellä ei ollut keskitytty tuloksen tekoon. Mutta 1980-luvun puolivälissä alettiin hakea kasvua sekä luotoista että talletuksista.
Kasvua ei haettu keinolla millä hyvänsä, sillä Iisalmen Osuuspankki oli opettanut jo 1980-luvun alussa, mihin se voi johtaa. Rahaa avokätisesti jakanut pankki kaatui muiden osuuspankkien syliin.
– Osuuspankkiryhmä oppi läksynsä jo kymmenen vuotta ennen pankkikriisiä, Veikko Leminen sanoo.
Yrittäjien kanssa Pälkänettä rakentamassa
Pankkikriisin alla saatu läksy on pidetty mielessä myös viime vuosina, kun pohjoismaiset kilpailijat ovat hakenet aggressiivisesti kasvua muun muassa Baltiasta. Osuuspankki on luottanut juurevampaan toimintatapaan.
Eurokriisi ja taloudellinen epävarmuus ovat nostaneet paikallisuuden entistä suurempaan arvoon. Paikallinen pankki tuntee asiakkaansa ja tietää, mihin heidän rahkeensa riittävät. Luottotappiot pysyvät pieninä ja asiakkaiden varat ovat turvassa.
Pälkäneen Osuuspankki uskalsi lähteä kokoonsa nähden suuriin hankkeisiin paikallisten yrittäjien kanssa. Veikko Leminen pitää erityisen palkitsevana yhteistyötä paikallisten rakentajien kanssa.
Pankin väki paiskii töitä päivästä ja viikosta toiseen, eikä tulokseksi synny kuin kasa paperia. Mutta yhteistyö rakennusyrittäjien kanssa on jättänyt paikkakunnalle monta asuintaloa ja yrityshallia, joissa myös pankin väki voi nähdä työnsä tulokset.
– Rakennushankkeissa on saanut olla konkreettisesti rakentamassa Pälkänettä. Yrittäjät ovat arvostaneet sitä, että pankista löytyy tarvittaessa rohkeutta ja kykyä nopeaan päätöksentekoon.
Media paisuttelee turhaan eurokriisiä
Parinkymmenen vuoden takainen pankkikriisi ei mullistanut Pälkäneen pankkiasetelmia samalla tavalla kuin monella muulla paikkakunnalla. Säästöpankki pysyi katukuvassa itsenäisenä säilyneen Luopioisten Säästöpankin vuoksi. SYP ja KOP yhdistyivät Meritaksi. Sen jälkeläinen Nordea vetäytyi Pälkäneeltä viime vuonna, Sampo-pankin edeltäjä Postipankki reilut kymmenen vuotta aiemmin.
Jälkikäteen katsoen pankkikriisissä voi nähdä hyvääkin. Tiukassa tilanteessa pankit pistettiin kuntoon, ja nykyaikainen tekniikka otettiin käyttöön. Monessa muussa maassa tämä työ on vielä edessä.
Veikko Lemisen mielestä pankkikriisin jälkeiset vuosikymmenet ovat olleet varsin vakaata aikaa vuosituhannen vaihtumisesta ja euroon siirtymisestä huolimatta.
– Välillä on ollut taantumia ja välillä nousuja.
Leminen sanoo, että nytkin eletään tavanomaista taantumajaksoa, jota eurokriisillä mässäilevä media turhaan liioittelee.
– Eurokriisiä tulee joka päivä joka tuutista. Se vauhkoonnuttaa ihmiset. Ratkaisuja ei uskalleta tehdä ja investointeja lykätään. Harmittaa, että kriisiä käytetään häikäilemättömästi politiikassa irtopisteiden hankkimiseen.
Lemisen mielestä eurokriisi ei ole kovin kummallinen asia.
– Lähes kaikki kriisimaat pystyvät hoitaman asiansa, eikä tilanne vaikuta tavallisen pälkäneläisen elämään juuri mitenkään.
Pikavipit pitäisi kieltää lailla
Viimeisinä työvuosinaan Veikko Leminen on joutunut tutustumaan aivan uuteen vitsaukseen. Pikavippien ja uhkapelien aiheuttamat ongelmat näkyvät paikallispankeissakin.
Nettipelit ja pikavipit ovat kaiken aikaa saatavilla. Suuria voittoja pelanneista levitetään sankaritarinoita, tuhansien umpikujaan ajautuneiden kohtaloista sen sijaan ei kerrota.
– Jos minä saisin päättää, pikavipit kiellettäisiin lailla. On oikeastaan aika nurinkurista, että pankkivalvontaa kiristetään koko ajan, mutta pikavippibisnes saa rehottaa villinä.
Leminen pelkää, että kohta kukaan ei hallitse tilannetta.
– Jos pankki auttaa pääsemään peliveloista eroon, se tarjoaa peliongelmaiselle vain tilaisuuden pelata lisää. Se on vähän kuin heittäisi bensaa liekkeihin, Leminen sanoo.
Eläkepäivillä riittää puuhaa
Veikko Leminen ja Pälkäneellä uutena pankinjohtajana aloittava Tero Järvinen tarjoavat tiistaina ”sukupolvenvaihdoskahvit”.
Lomien kautta eläkkeelle siirtyvä Leminen tietää, ettei aika käy pitkäksi eläkepäivillä. Vipinää arkeen tuovat lapset. Omat lapset ovat jo yli kolmekymppisiä ja pari sijoituslastakin on jo kasvanut maailmalle. Mummola on myös tukiperhe.
– Vuosien varrella olemme toimineet tukiperheenä yli 40 lapselle. Nykyisin lapsia on kolmesta perheestä viikonlopun noin kerran kuukaudessa.
Ovella vastassa odottavat lapset ovat varmistaneet, etteivät työasiat pyöri mielessä, kun pankinjohtaja palaa kotiin.
– Enemmänhän lastensuojelu on ollut Ainon työtä, minä olen vain autellut muonituksessa ja kuljetuksessa, Veikko Leminen toteaa.
