Internet-ajan sanakirja Wikipedia määrittelee kolumnin muun muassa näin: ”Kolumni on sanoma- tai aikakauslehdessä palstallaan säännöllisesti julkaistava lyhyt kirjoitus, jossa toimittaja tai avustaja esittää oman mielipiteensä jostakin ajankohtaisesta aiheesta. Kolumni eroaa uutisesta siten, että kirjoittaja esittää siinä henkilökohtaisen mielipiteensä ja tarkastelee asiaa vain valitsemastaan näkökulmasta. Lisäksi kolumneissa voidaan käyttää uutista laajemmin eri tyylikeinoja kuten ironiaa tai huumoria.”
Jatkossa tämänkaltaisia tarinoita suoltaa joukko Pälkäneen lukion opiskelijoita Sydän-Hämeen Lehden sivuille. Lukion äidinkielen opettaja Satu Kokko on koonnut opiskelijoidensa joukosta ryhmän halukkaita, jotka saavat äänensä kuuluviin paikallislehden sivuilla.
– Opiskelijat tunnistavat yleensä kolumnin tyylilajin ja ymmärtävät siinä käytetyn ironian ja huumorin. Kolumnin tarkka määrittely opetellaan sitten äidinkielen tunneilla. Tyylilajeihin tutustutaan erityisesti lukion äidinkielen ensimmäisellä ja neljännellä kurssilla, Kokko kertoo.
Kolumnisteja on lähtenyt mukaan kaikilta luokka-asteilta. Pääosa kirjoittajista on kuitenkin lukion toisen tai kolmannen luokan oppilaita.
Innokkaita kirjoittajia
Kolumnistien joukkoon kuuluvat muun muassa Katariina Eerola, Elias Sarin, Juho Toukola, Aliisa Heikkilä, Lauri Mäkelä ja Jenna Munukka. Ryhmällä on selkeät mielipiteet siitä, millaisia eväitä hyvä kirjoittaja tarvitsee.
– Täytyy olla omia mielipiteitä.
– Empaattisuus.
– Luovuus.
– Värikkäistä kielikuvista on apua.
Kolmatta luokkaa käyvä Juho Toukola kertoo kirjoittavansa paljon laulun sanoja, runoja ja tarinoita. Jenna Munukka mainitsee pitävänsä erityisesti erilaisten arvosteluiden kirjoittamisesta. Kolumnistien joukkoon myös kuuluvat Saara Mäki-Mantila ja Tiila Käenniemi huomauttavat kirjoittaneensa alaluokilta asti paljon. Heidän aiheensa ovat usein ajankohtaisia, eivät niinkään kuvitteellisia.
- Lue Lauri Mäkelän kolumni Näin joet virtaavat
