Sukupolvenvaihdos Osuuspankissa: Tero Järvinen aloittaa Veikko Lemisen seuraajana

Täyspäiväiseksi pälkäneläiseksi

Tero Järvinen ja Veikko Leminen tarjoavat tiistaina ”sukupolvenvaihdoskahvit” Osuuspankin Pälkäneen konttorissa.

Pälkäneen maalaisidylli on tullut tutuksi Tero Järviselle tutuksi lapsuusajoista alkaen, sillä hän oli alle kouluikäinen, kun perhe hankki mökin Luikalasta.

– Mutta en olisi viisi vuotta sitten osannut kuvitellakaan, että asun ja työskentelen Pälkäneellä, Tero Järvinen myöntää.

Viisi vuotta sitten mies viimeisteli opintojaan kauppakorkeassa. Sen jälkeen kaikki on tapahtunut nopeasti.

Neljä ja puoli vuotta sitten Kangasalan Osuuspankista järjestyi työpaikka, ja perhe päätyi Pälkäneelle. Viimeisen kuukauden Järvinen on katsellut Onkkaalantien vilinää Osuuspankin ikkunan läpi. Loppukesästä hänet valittiin eläkkeelle siirtyvän Veikko Lemisen seuraajaksi johtamaan Pälkäneen konttoria.

31-vuotiaan pankinjohtajan urakehitys on ollut vauhdikas. Vuonna 2008 Kangasalla pankkitiskillä aloittanut mies siirtyi parin kuukauden jälkeen reiluksi vuodeksi Sahalahden konttoriin ja sitten Kangasalle yritystiimiin.

Elokuun puolivälissä työmatka lyheni. Kuukauden verran uuden talon tavoille opetellut Järvinen saa johdettavakseen viiden hengen osaavan porukan.

– Väki on ollut talossa pitkään, ja kaikki on heille tuttua. Lisäksi takana isomman pankin ja konsernin tuki.

Tiistaina Tero Järvinen ja Veikko Leminen tarjoavat Pälkäneen Osuuspankilla ”sukupolvenvaihdoskahvit”.

 

Pälkäneellä on monta valttia

Viimeiset pari vuotta yrittäjäasiakkaisiin keskittynyt Tero Järvinen uskoo, että hän pystyy hyödyntämään vahvuuttaan myös Pälkäneellä.

Tero Järvinen vitsailee olevansa kotoisin Pälkäneen naapurikaupungista; Kalvola kun kuuluu nykyisin Hämeenlinnaan, joka ulottuu kuntaliitosten jälkeen Laitikkalaan saakka.

Järvinen uskoi vielä lukioaikoinaan päätyvänsä isänsä jäljillä lääkäriksi.

– Kaupallinen ala alkoi kiinnostaa siinä vaiheessa, kun selailin opinto-oppaita. Asia varmistui, kun tutustuin pääsykoekirjoihin.

Koulut hoituivat yhtä mutkattomasti: suoraan lukiosta Tampereelle opiskelemaan, välissä armeijan mukanaan tuoma välivuosi, ja kauppatieteen maisterin paperit käteen 26-vuotiaana.

Mökkiläisenä Pälkäneeseen tutustunut Tero Järvinen tietää, miten myönteinen mielikuva ulkopuolisilla on puhdasvetisestä ja luonnonkauniista paikkakunnasta. Mutta silti Pälkäne on yllättänyt miehen myönteisesti.

– Pälkäne on juureva paikkakunta, jossa osataan puhaltaa yhteen hiileen.

Erinomainen sijainti painoi vaakakupissa, kun vastavalmistunut pariskunta ryhtyi miettimään kodin paikkaa.

– Jos asuisi Tampereella, niin Hämeenlinnaan ei välttämättä tulisi lähdettyä töihin. Mutta Pälkäneeltä on lyhyt työmatka Tampereelle, Hämeenlinnaan ja Valkeakoskelle.

Pälkäneen tärkein valttikortti oli kuitenkin rauhallisuus ja turvallisuus.

– Olen itse kasvanut maalla. Kun rupesimme perustamaan perhettä ja ensimmäinen tyttö syntyi, kaupungissa asuminen ei tuntunut enää lainkaan vaihtoehdolta.

Järviset asustivat Pälkäneelle muutettuaan hetken aikaa rivitalossa, kunnes rakensivat Paavolanharjuun.

Reilun kolmen vuoden ikäinen kuopus on paljasjalkainen pälkäneläinen, ja vanhempi tyttö aloittaa ensi vuonna esikoulussa. Rakennusinsinöörinä työskentelevän vaimon työt ovat kaupungissa.

– Meillä menee roolit ristiin, sillä vaino komentaa työmaalla mestarina miehiä ja minä toimin pankkineitinä, Tero Järvinen vitsailee.

Vapaa-ajalla pankinjohtaja viihtyy ilman kravattia.

– Olen harrastanut kamppailulajeja, ja punttisalilla on tullut käytyä enemmänkin.

Muun muassa vapaaottelua treenannut Järvinen kuuluu Luopioisten liikuntahallilla toimivan Pälkäne Fight Clubin kantaviin voimiin.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?