Miten palveluita leikataan?

Jotkut tuntuvat elävän edelleen 1970-lukua. Yksi kertoo nukkuneensa sen verran pommiin, ettei enää meinannut viitsiä lähteä yövuoroon torkkumaan. Toinen väittää raapineensa työporukan kanssa viikon ajan raha-arpoja. Kolmas harmittelee, kun ei ole tänä vuonna saanut kokoon kuin pari kuukautta sairaslomia. Siksi pitämättömiä lomia ja muita vapaapäiviä ei ole kertynyt riittävästi, jotta voisi jäädä syyslomilta suoraan joululomille.

Tällaiset lusmuilutarinat antavat yhdenlaista taustaa sille, miksi saamme päivittäin lukea YT-neuvotteluista ja väen vähennyksistä. Joillekin aloille on jäänyt tyhjäkäyntiä. Tai ainakaan työt eivät jakaudu tasan. Toiset reuhtovat hommia yötä päivää ja toiset viettävät työpaikalla muutaman tunnin ja siitäkin pääosan kahvipöydässä.

 

Suurempi osa työelämän synkistä uutisista liittyy kuitenkin epävakaisiin aikoihin. Isot yritykset eivät voi katsella, miten suhdanteista selvittäisiin. Rahavirrat ovat niin valtavia, että muutama tappiollinen kuukausi voi kaataa koko laivan.

Näinä päivinä muutaman kymmenen ihmisen irtisanomilla ei pääse edes uutisiin. Ilmapiiri on otollinen löysien karsimiseen. Kannattavatkin yritykset laittavat kovalla kädellä rakenteitaan kuntoon.

Yrityksissä nähdään, että hyvinä vuosina on huomaamatta kertynyt uudenlaista löysää: kun toiminnot ovat tehostuneet, jostain voi vähentää.

 

Myös kunnissa yritetään pistää rakenteita uusiksi.

Kunta tuottaa palveluita. Niistä kalleimpia ovat terveys- ja vanhuspalvelut. Asiakaskunta kasvaa nopeasti, sillä yli 65-vuotiaita on jo yli miljoona. Vielä 30 vuotta sitten määrä oli vain puolet tästä.

Maksajien määrä vähenee lähes samaa tahtia kuin asiakkaiden määrä kasvaa. Siksi yhtälö on mahdoton, ja yhteiskunnan jättilaiva rysäyttää kiville, jos rakennetta ei muuteta.

Pälkäneen kokoinen kunta kirjaa joka vuosi miljoonien lisämenoja jo ennestään valtaviin menoeriin. Tämä on silti  vasta alkusoittoa. Hoitoa ja hoivaa tarvitaan joka vuosi enemmän. Muun muassa vanhusten osalta paikat kuitenkin vähenivät, kun Luopioisten vanhainkoti muutettiin palveluasunnoiksi.

Kuntavaaleista ollaan tekemässä kuntaliitosvaaleja, vaikka nyt pitäisi puhua palveluista. Liitoksen puolustajat uskovat, että tarvittavat säästöt on helpompi tehdä suurissa yksiköissä. Toteutuneet liitokset eivät tosin puhu säästöjen puolesta, sillä liitokset ovat poikineet lisää betonoituja rakenteita, byrokratiaa ja kustannuksia. Keskittämisellä ei nimittäin päästä käsiksi isoihin menoihin, sillä kyläkoulun kustannukset ovat mitättömiä todellisiin rahareikiin verrattuna.

Kuntaliitosten vastustaminen perustuu siihen, että lisäkustannukset pyritään torjumaan mahdollisimman pitkään. Talous pysyy pidempään kunnossa, jos kunta onnistuu tinkimään palveluista ja puitteista.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?