Syysaamu on kostea, mutta sentään ei sada, kun kymmenen Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijaa aloittelee päivän töitään kentällä Finntavernan takana.
Puurakenteiden konservointikurssilaisten leirin viides ja viimeinen päivä on menossa, ja telineillä lepää kirveellä veistetyistä hirsistä koottu kattotuoli melkein valmiina. Rakenteita tehdään valmiiksi Vanhankirkon asehuoneen kattoa varten, vaikka hankkeeseen haettu EU-rahoitus jäi saamatta ja tavoitetta piti siirtää tuonnemmaksi.
Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistyksessä uskotaan kuitenkin, että katto saadaan aikaan vaikka hitaasti.
Opiskelijat pääsevät nopeasti kiinni työhön, tehtävät ovat jo tuttuja. Pitkä hirsi pitää kolota paikoilleen. Osa viikosta on kulunut sabluunojen rakentamiseen, joiden varassa kattotuolit kootaan.
– Pyöritelkää hirttä, katsokaa, miten päin se luontevimmin sopii siihen, neuvoo Seinäjoen ammattikorkeakoulun konservoinnin yliopettaja Janne Jokelainen.
Edellinen päivä oli koetteleva, koska satoi melkein aamusta iltaan.
– Kyllä me sekin työpäivä tehtiin, mutta osa kurssilaisista lähetettiin edellä Seitsyeen lämmittämään saunaa, jotta sinne päästiin suoraan työmaalta. Onneksi meillä on niin hyvä majoituspaikka, Janne Jokelainen nauraa.
Kattotuoli säilytetään osina
Kattotuolien hirret on aikanaan myös veistetty Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toimesta ja ne ovat odottaneet suojusten alla seuraavia toimenpiteitä. Konservointikurssilla opetetaan vanhoja tekniikoita, joten asehuoneen kattoprojekti on eri vaiheissaan sopivaa harjoitusta.
Tämän syksyn leirillä valmistuivat telineet sekä yksi kattotuoli. Huolellisen hirsien merkitsemisen jälkeen valmis kattotuoli puretaan ja säilytetään osina suojassa.
– Jos rahoitus järjestyy, tulemme keväällä tänne viikoksi ja teemme loput kolme kattotuolia valmiiksi, Janne Jokelainen kertoo.
Elleivät samat rakentajat enää Pälkäneelle pääse, valmis kattotuoli jää joka tapauksessa malliksi ja valmiiksi mitoitetut sabluunat seuraavien tekijöiden avuksi.
– Ottakaa jokainen oma vastuunurkka, on selkeämpää sitten, kun niistä annetaan arvosana, Jokelainen huikkaa.
Hanna Perkonmäki ja Ilari Ukkola ottavat huolellisesti mittoja koloamista varten. Hirsi odottaa paikkaansa ja opintosuoritus aikaansa.
Hanna Perkonmäki kertoo, että keskiaikaisen rakennustekniikan opiskelu vaatii soveltamista.
– Aina uusi ei ole paras tapa eikä aina vanha ole paras. Täytyy oppia näkemään, mikä mihinkin sopii parhaiten ja löytää se kultainen keskitie, hän kertoo.