Laitikkalan seurantalo hiljenee syysiltana elokuvakoneen surinaan. Salin takaosassa yläkahvion ikkunassa pyörii filmikela Filmipyörän Jari Hallamaan elokuvakoneessa.
Kahvi tuoksuu rauhoittavasti, mutta Seurantalon penkeillä istuvat yleisö näkee valkokankaalla tulipalon savun jonka voi kuvitella sekoittuvan kostean syysaamun ja kynnettyjen peltojen hajuihin ja enteilevän uhkaa.
Sofi Oksasen romaaniin perustuva Antti J. Jokisen ohjaama elokuva Puhdistus nähtiin Kangasalan Pirtillä viime viikon alussa, viikon lopulla Laitikkalassa ja tämän viikon maanantaina Luopioisten Seuratalolla harvinaisena esityksenä. Harvinaisena siksi, että Filmipyörän käytössä oli Suomen ainoa filmiversio Puhdistuksesta.
Hallamaa saattoi siis laittaa koneet pyörimään kylien seurataloilla samaan aikaan, kun elokuvan digiversiot ravistelivat yleisöä ensiesityksissä suurten kaupunkien elokuvateatterissa.
Helppoa laitteiden asentaminen ei ollut. Kokenut elokuvamestari sai tehdä kovaa työtä, että kaikki saatiin Laitikkalan ensiesityksessä toimimaan niin kuin piti. Seurantalon kahvion lattialla kiemursi johtoja ja korkeat ikkunoihin oli teipattu mustat muovit pysäyttämään ilta-auringon säteet.
– Olen tehnyt töitä kahdesta asti iltapäivällä, Jari Hallamaa paljasti sovitellessaan viimeisiä johtoja paikalleen muutamia minuutteja ennen esityksen alkua.
Vaiva kuitenkin kannatti, sillä huolellisella työllä ja Laitikkalan Maa- ja kotitalousseuran kahvion avustuksella Seurantalolle luotiin oikea vanhan ajan elokuvaillan tunnelma.
Illan pääasia oli kokonaan toinen juttu. Puhdistus toi valkokankaalle näkyjä, jotka olivat rajussa ristiriidassa kodikkaan ja turvallisen Seurantalon kanssa.
Puhdistus kertoo Viron itsenäistymisen vuodesta, mutta takautumina tarina kulkee läpi neuvostovallan ajan; sorron, petosten, vainojen ja kauhun kausien. Elokuva ei silti ole leimallisesti historiallinen kertomus vaan kahden alistetun, revityn, rikoksiin syyllistyneen ja ihmisarvonsa menettäneen naisen henkeäsalpaava ja väkivaltaa kuohuva tarina.
Kaikki katsojat eivät kestäneet siihen asti, kun palavan talon ja neljän ruumiin savu uudelleen nousi valkokankaalle. Esityksen päätyttyä hiljaisuus salissa oli rikkumaton.
