Keltainen Talo sulki eilen ovensa ja vetäytyi syystauolle. Lokakuun aikana taloon rakennetaan joulua. Kaiken pitäisi olla valmista, kun tunnelmien kauppa avaa marraskuussa.
Se ei tosin ole täysin varmaa, saako Keltainen Talo edelleen jatkaa toimintaansa.
– Käyttötarkoituksen muutokseen myönnettiin määräaikainen lupa viisi vuotta sitten. Määräaika on umpeutumassa, ja tietääkseni uusi lupahakemus on vasta jätetty, Sari Yli-Salomäki kertoo.
Markkinoinnista ja tiedotuksesta vastaava Yli-Salomäki toimii Keltaisen Talon taustalla sisarensa Heli Rapatin tukena. Lupa-asiat puolestaan kuuluvat kiinteistön omistajalle.
Keltainen Talo
Keskusteluyhteys poikki
Rauniokirkon maisemissa toimiva Keltainen Talo on sisustus- ja lahjatavaraliike sekä kahvila. Lisäksi yläkerrassa on kaksi vierashuonetta, jotka tarjoavat yöpyjille rentouttavan retriitin. Myös kunnan matkailuneuvonta hoidetaan talossa.
Keltainen Talo on rakentanut yrityksestään viiden vuoden aikana vahvan brändin. Yritys toimii vuokralaisena historiallisella Ali-Mustalan tilalla, joka on Tiililöiden omistuksessa.
Keltaisella Talolla on kannettu jo jonkin aikaa huolta yrityksen jatkon kannalta välttämättömästä jatkoluvasta.
– Olisimme halunneet, että lupahakemus olisi jätetty ajoissa, sillä aina voi tulla yllätyksiä. Viranomaiset saattavat esimerkiksi vaatia joitakin lisäyksiä, Sari Yli-Salomäki sanoo.
Huolta on lisännyt se, etteivät lupahakemusta pienemmätkään asiat eivät ole edenneet, vaan keskusteluyhteys vuokranantajaa edustavaan Helena Tiililään on poikki.
Toimitusjohtaja Sari Yli-Salomäki (oikealla) hoitaa tiedotusta ja markkinointia, Keltaisen Talon yläkerrassa itse asuva Heli Rapatti pyörittää myymälän ja kahvilan arkea.
Jatko edellyttäisi kallista remonttia
Keltaisen Talon määräaikainen vuokrasopimus umpeutuu kesäkuun alussa vuonna 2014. Helena Tiililä uskoo, että lupa-asiat järjestyvät, ja Keltainen Talo voi jatkaa tiloissaan sopimuskauden loppuun saakka. Sen jälkeen vuokrasopimusta ei jatketa.
– Jos vanha rakennus muutetaan liikekäyttöön, sille pitää hakea uusi rakennuslupa, ja rakennuksen pitää täyttää kaikki nykyajan määräykset. Energiasäädökset voivat edellyttää lisälämpöeristyksiä. Lisäksi voidaan joutua rakentamaan esimerkiksi koneellinen ilmanvaihto ja sprinklerijärjestelmä. Isoa ja kallista remonttia ei kannata tehdä Keltaisen Talon tarpeisiin, Helena Tiililä sanoo.
Hänen mukaansa tilanne on kerrottu yrittäjille ajoissa.
– Heillä on varmasti hyvät jatkosuunnitelmat. Yritykselle löytyy kyllä uusi paikka, sillä Keltainen Talo on rakentanut yrityksestään hyvän brändin, joka ei ole seinistä kiinni.
Helena Tiililä muistuttaa, että kiinteistön omistaja on vastuussa muun muassa paloturvallisuudesta. Hän sanoo, että yläkerran yöpymistilojen vuoksi talon ulkopuolelle pitäisi rakentaa portaat, jotka pilaisivat rakennuksen ilmeen.
Tiililä syyttää tilanteesta yleiskaavaa.
– Kulttuurimaisemissa vaatimukset ovat tiukat: mitään ei saisi purkaa eikä mitään rakentaa. Meidät suojellaan kuoliaaksi.
Hän ei osaa vielä sanoa, mihin käyttöön rakennus tulee, kun Keltainen Talo lähtee.
– Alakerrassa pitää ainakin tehdä remonttia, sillä kulutus on ollut ihan toista kuin asuinkäytössä.
Helena Tiililä on pyörittänyt Keltaisen Talon pihapiirissä omaa yritystä, Pajuparvea. Nyt hän on keskittynyt enemmän hillojen ja mehujen valmistukseen sekä rypäleiden viljelyyn.
– Viinirypäleet herättävät suurta kiinnostusta. Väkeä on ollut mahdottomasti liikkeellä, kun olen järjestänyt pariin kertaan avoimien ovien tilaisuuden.
Pälkäneeltä ei ole löytynyt uusia tiloja
Keltaisen Talon yläkerta remontoitiin perusteellisesti viisi vuotta sitten. Heli Rapatti ja Sari Yli-Salomäki olisivat halunneet tehdä paljon muutakin, mutta se ei ole sopinut vuokranantajalle.
Yhteentörmäyksiä on tullut monesta asiasta kukkaistutuksista alkaen. Kipeästi kaivattua lisäparkkitilaa järjestyi naapurin vuokrapellon reunasta. Pihaan saatiin valoa pitkän väännön jälkeen, mutta vuokralainen ei itse pääse laittamaan valoja päälle. Kahvilalle olisi myös haluttu rakentaa kesäksi patio.
– Vuokralaisella on ollut kauheasti vaatimuksia, joihin on yritetty parhaamme mukaan venyä. Jatkossa kannattaisi hankkia omat tilat, joissa voi toimia vapaammin, Helena Tiililä sanoo.
Tulehtuneita välejä on yritetty sovitella myös välitysmiehen avulla, tuloksetta.
– Joulun jälkeen aletaan tosissaan miettiä tulevaisuutta. Minulla on jo ikää, enkä ole ihan varma, vieläkö jaksan aloittaa kaiken alusta, Heli Rapatti sanoo.
Keltaisen Talon tilanteesta kuulleet pälkäneläiset ovat tarjonneet Rapatille monia tiloja, mutta sopivaa ei ole vielä löytynyt. Yritystä on kosiskeltu myös muualle.
– Jos uusia tiloja ei löydy aiemmin, niin käytännössä joulusesonki 2013 jää varmasti viimeiseksi, sillä vuokrasopimus loppuu ennen kesää 2014, Sari Yli-Salomäki sanoo.
Olisiko tämä Kateus jutussa mukana.Sehän on niin,että jos jotain alkaa yrittämään ja saa yrityksensä menestymään niin joku on aikas pian laittamassa kapuloita rattaisiin.Näin Pälkäneellä ihmisiä kohdellaan vieläkin tällä vuosisadalla torppareina ja mäkitupalaisena.Niin tämäkin sukunimestä päätellen.
Keltainen Talo on suoraan sanoen ainoa kohde viinitilan ohella, jonne kannattaa tulla esim Kangasalta.
Myös vuokralaisen pitää ymmärtää toiminnan realiteetit. Majoitusliikkeen pyörittäminen vanhassa rakennuksessa on aina … hieman … haastavaa. Pykälät eivät jousta, vaikka hyvää tahtoa olisikin.
Asiasta toiseen, kannattaisi ehkä siellä Keltaisessa Talossakin miettiä, onko se aasialaisrihkaman myynti sittenkään se oikea suuntautumisvaihtoehto.
Vuokralaisenkin olisi hyvä huomioida toiminnan realiteetit, vaikka ne lupa-asiat omistajalle kuuluvatkin. Majoitusliikkeen pyörittäminen vanhassa rakennuksessa on aina … hieman … haastavaa. Pykälät eivät jousta, vaikka hyvää tahtoa löytyisikin.
Asiasta toiseen, kannattaisi ehkä Keltaisessa Talossa vähän miettiä, onko aasialaisrihkaman myynti sittenkään se suuntautumisvaihtoehto jolla jatkaa eteenpäin. Ainakin menneenä kesänä Suttisen marjabaarin yläkerta voitti kisan 6-0.
Juuri tällainen edellä mainittu kateus on kaiken pahan alku ja juuri. Ulkopaikkakuntalaisena ja Pälkäneellä lomailevana en mihinkään aasialaisrihkamaan Keltaisessa Talossa ole törmännyt. Kateus on kumma juttu, kun laittaa tekemään ihmeellisiä asioita. Näitä kommentteja lukiessa ei voi muuta kuin ihmetellä… Melkein voi lukea kuka on kenellekin kateellinen. Tee toiselle niin, kuin haluat toisen tekevän itsellesi! Ikävä kyllä tämä jossain vaiheessa kolahtaa omaan nilkkaasi.
Ulkopaikkakuntalaisena ja Pälkäneellä lomailevana ei voi kuin ihmetellä tätä kateutta. Tämän pystyy näistä kommenteistakin lukemaan. Keltaisessa Talossa useamman kerran vierailleena tiedän, että mitään aasialaisrihkamaa siellä ei myydä. Tee toiselle niin, kuin haluat itsellesikin tehtävän! Tämä kateus kolahtaa kyllä nyt omaan nilkkaasi. Me Pälkäneellä lomailevat perheet voimme hyvin päättää mihin ostosmatkamme suuntaamme. Mitä yöpymispaikkaa suosittelemme meidän ystäväpiirissä. Ja nyt varmasti tiedän mitä suosittelen ja mitä neuvon välttämään.
”mitään aasialaisrihkamaa siellä ei myydä”
No, voin ihan suoraan sanoa, viimeisen vuoden aikana kaksi kertaa käyneenä (joulu+kesäsesonki), kummallakin kerralla tarjolla olevasta valikoimasta suurin osa näytti olevan tuontitavaraa. Sitä en osaa sanoa, oliko tuotteet Aasiasta vai Bulgariasta, kun valmistusmaata ei ollut merkitty.
On aivan totta, että omaa yritystoimintaa pyörittävien on tunnettava ja punnittava yritysympäristön realiteetit. Tässä kohtaa Keltaisen Talon realismia on se, että toiminnan jatkuminen nykyisissä tiloissa määräaikaisen vuokrasopimuksen päättymisen jälkeen ei ole mahdollista. Mitä tulee lupa-asioihin, emännän harjoittama yksityinen kotimajoitustoiminta talon yläkerrassa ei edellytä mitään lupia tai lisämuutoksia kiinteistön nykytilaan. Tämän ovat sekä palotarkastaja että rakennustarkastaja useampaankin kertaan jo todenneet, ja asiasta on tiedotettu useasti vuokranantajallekin. Kotimajoitusta voi kuka tahansa harjoittaa asuinkäytössä olevissa, asianmukaisissa tiloissa kotonaan. Tästä on lukuisia yhteistyömalleja esim. Helsingissä, Kuopiossa ja Seinäjoella. Artikkelissa mainittu, nyt umpeutumassa oleva rakennuslupa liikekäyttöä varten koskee vain kiinteistön alakertaa. Luvan, vaikka vain määräaikaisenkin saaminen voi joskus pitkittyä, ja siksi tällaiset asiat kannattaisi hoitaa aina ajoissa ja viranomaisten kanssa hyvässä yhteistyössä. Toivottavasti asia kuitenkin järjestyy, ja voimme toivottaa mm. kaikki ne sadat ihanat pälkäneläiset, jotka ovat kantaneet huolta meidän asiastamme, tervetulleeksi Keltaisen Talon tunnelmalliseen joulukauppaan!
Ja todettakoon vielä sekin, että kateus ei ole ainakaan minun kohdallani se ”ajava voima”. Totta kai haluaisin, että vanhan kotipaikkakunnan yritykset menestyisivät. Minun mielestäni vaan tuontituotteiden myynti suomalaisella maaseudulla ei ole ”se” juttu, mutta ehkä muiden mielestä on…
Keltaisen Talosta ostoskoriimme on pudonneet kotimaisen valmistajan simat ja hillot sekä kotimaassa valmistetut Keltaisen Talon tyynyliinat. Lisäksi muistan nähneeni suomalaisten tuotteiden rinnalla ranskalaisia ja ruotsalaisia sisustustuotteita, mutta ”niin ja näin”-nimimerkin valmistusmaana ilmoittamat bulgarialainen tai aasialainen rihkama ei ole kyllä silmiini osunut. Koen tuon ilmaisun alentavan omaa sisustus- ja lahjatavaroille asettamaani kriteeriä erittän paljon. Ja en pidä sitä kovinkaan asiallisena ilmaisuna.
Ettet vain sahaisi nyt omaa ”kotimaista” oksaasi.
Onko se ranskalainen jotenkin parempaa ja hienompaa kuin bulgarialainen? Kaksi eu-maata, suunnilleen yhtä kaukana Suomesta. Mun laskuissa kuuluvat ihan samaan kastiin.
Kotimaassakin tehdään kynttilöitä, kippoja ja kuppoja. Jos niistä pitää maksaa maltaita, ostan suomalaista. Ulkolaista saa halpamarketista sille sopivalla hinnalla.
Ja kuten sanottua, eipä niissä nk. ranskalaisissa, tai mitä nyt ovatkaan, tuotteissa valmistusmaata näkynyt. Mistä se pitäisi erottaa, että ovat ranskalaisia eikä kiinalaisia?
Kannattaisiko kysellä seurakunnalta, että voisiko pappilan saada vuokralle tämän bisneksen harjoittamiseen.
Ikuna en ole jutussa mainitussa pytingissä käynyt enkä käy, mutta mitä siellä sitten myydään?
Saapiko sieltä ostaa Rappiokirkko-viiniä tai strutsinmunkkeja.
Kyllähän siellä myydään kovalla hinnalla kivoja vanhan ajan tyylisiä sisustustarvikkeita. Itse ostin sieltä kerran pienen valokuvakehyksen ja hinta oli muistaakseni noin 20 euroa. 4 kertaa isomman samantyylisen sain Ideaparkin Minimanista noin 9 eurolla. Kynttilät saan halvemmalla mistä tahansa, samoin kynttilälyhdyt. Samanlaisia ovat kuin Kodin Ykkösessä ym. paitsi hinta on tupla jos ei tripla. Viihtyisä paikka kyllä, mutta en osta sieltä mitään jos ei pakko. Jos pitää nopeasti joku lahja saada, ja en kerkiä muualla niin sitten. Käsityö on eri juttu, ne maksaa, mutta lasiset kynttilälyhdyt, valokuvakehykset, vanhan ajan tyylin tehdyt tekstikyltit on törkeen hintasia, kun ovat samoja kuin muualla. Valitettavasti, mutta ei se paikka varmaan muuten kannattaisikaan. Mutta mieluummin ostan saman halvemmalla muualta kuin tuolta.
Kovin oli ylihintaista tavaraa minustakin. Ihmettelin myös köyttä joka oli pantu kotimuseon ja kahvilan väliin. Oli kuulemma kahvilaväen toivomus, ettei kuljettaisi läpi. Tuntuu olevan kulissien takana jotakin muuta kuin mistä lehti kirjoittaa.
Torpparijutuilla voi helposti kiihottaa mieliä, mutta se on aivan asiatonta puhetta. Eiköhän tuossa aivan normaalisti rahalla vuokra makseta. Kun määräaikainen sopimus umpeutuu, omistajalla on myös kai aivan normaali oikeus olla jatkamatta sopimusta. Vai mitenkäs tämä nyt lain mukaan menee? Ihmettelen Sydiksen juttua, joka oli kovin puolueellinen – ja tosiaan suorastaan asiattomuuksiin menevä. Loppuivatko asia-argumentit kesken?
Ja voihan omistaja tehdä isot korjaukset, ne maksaa vanhaan taloon aivan älyttömästi. Olisiko vuokralainen valmis maksamaan tuplavuokraa, kyllä se varmaan niin paljon nousisi? Kovin ihmettelin puolueellista juttua minäkin, automaattisesti oletetaan, että omistajan pitäisi tehdä kalliit investoinnit tuosta vaan ja jos ei suostu niin saa vihaiset ihmiset päälleen. Tekisittekö itse, ottaisitte pankista lainaa näinä aikoina ja rupeisitte korjaamaan vanhaa taloa, joka ei ole edes teidän omassa käytössä, miettikääpäs sitä. Keltaisen talon brändi on hyvä ja varmasti tuo matkailijoita. Mutta kallista on tavara ja varsinkin kun on myynnissä samaa tavaraa kuin muualla, mutta hinnat pilvissä. Olisi sitten jotain uniikkia, mitä ei Kodin ykkösistä, Minimaneista, Tokmanneilta ym. saa.
Vuokranantaja voi kyllä kirjoittaa ihan omalla nimellään, ei tarvitse nimimerkin taakse piiloutua =).
Jos tarkoitit minua, niin en ole vuokranantaja, enkä edes tunne vuokranantajaa enkä Keltaista taloa pitävää. Ihan olen satunnainen kävijä, joka vaan sanoi mielipiteensä=)
Minä olen kyllä käynyt Keltaisessa talossa, ja ihmettelen, mitä lehti tällä jutulla luulee voittavansa. Tällainen kirjoitus ei varmasti edistä asiaa. Täytyykö ylipäänsä kaikkia asioita repostella ikävään sävyyn lehtien sivuilla? Ei Sydiksen tarvitse matkia iltalehtiä.
Kyllä paikallislehden kuuluu kirjoittaa ja jakaa tietoa paikallisista asioista.
Täytyy myöntää että tässä tapauksessa kirjoittelu on mennyt liikaa yksityiskohtiin, mutta molempia osapuolia oli haastateltu.
Ja kun on oikein paikallinen kansanliike asialla niin siksikin juttu tarpeellinen paikallisten ihmisten näkökulmasta. En kaipaa lehdestä mitään iltapäivä\juorulehteä mutta paikallisista asioista pitää saada avoimesti tietoa.
Eiköhän loppujen lopuksi ole niin että omistaja saa päättää ihan itse mitä omistamallaan rakennuksella tekee. Ihmeellistä jos näin ei olisi, menkää nyt itseenne. Se on Tiililöiden omistama ja piste. Keltainen talo on ihana paikka, mutta nyt tarvittaisiin rakentavia ehdotuksia mistä löydettäisiin sille uusi paikka ettei ihana yritys lähtisi paikkakunnalta pois.
Keltainen talo on Pälkäneellä jotain niin ainutlaatuista, että ilman muuta pitäisi kaikkien puhaltaa yhteen hiileen. Keltainen talo ei ole pelkästään sisustusmyymälä vaan ihana vanha maalaismiljöö, jossa saa nauttia hyvää kahvia ja leivonnaisia – suosittelen muillekin kurvaamaan mieluummin Keltaiseen taloon kuin ABC:lle tai Nesteelle. Pienyrittämistä pitää tukea, eikä valitettavasti vuokrasopimuksen jatkamatta jättäminen tue sitä, mitä pitäisi. Keltainen talo on vahva brändi, jota ainakin itse kesäpaikkakuntalaisena suosittelen tutuilleni. Sinne kannattaa tulla kauempaakin.