Nuoren Suomen kampanja innostaa päivähoitoikäiset lapset liikkeelle

Keppihepoilla varpaat vauhtiin

Varpaat Vauhtiin! -kampanjan aikana HermAnnin päiväkodilla on ollut vipinää. Torstaina lapset leikkivät muun muassa itikkahippaa.

Vauhtivarvas laittoi tällä viikolla päiväkodit liikkeelle. Nuoren Suomen Varpaat Vauhtiin! -liikuntakampanjaa vietetään vielä ensi viikon ajan suomalaisissa päivähoitoryhmissä. Kangasalla mukana on useita päiväkoteja ja päivähoitoryhmiä ympäri kuntaa. Pälkäneellä Vauhtivarvas liikuttaa HermAnnin päiväkodin lapsia.

– Olemme esimerkiksi liikkuneet keppihevosradalla ja harrastaneet geokätköilyä lähimetsässä. Erilaiset hipat kuuluvat myös liikuntakampanjan ohjelmaan, Päivi Taiviola päiväkoti HermAnnista kertoo.

HermAnnin lapset ovat olleet liikuntakampanjasta innoissaan. Eskarilainen Elias Ilveskoski kertoo järjestävänsä päiväkodin pihassa juoksukilpailuita kavereiden kanssa muutenkin.

– Keppihevosellakin oli kyllä kiva ratsastaa, Elias tuumaa.

6-vuotias Elmeri Salo kertoo pitävänsä keinumisesta ja hiekkalaatikolla leikkimisestä. Vapaa-ajalla poika tykkää pelata jääkiekkoa. Hänellä on jo napakka mielipide käynnissä olevasta jääkiekon SM-Liigasta.

Varpaat vauhdissa

– Täytyy sanoa, että tällä hetkellä Tappara on kyllä parempi joukkue kuin Ilves, Elmeri miettii.

Liikuntakampanja järjestetään tänä vuonna jo kymmenennen kerran. Mukana on kaikkiaan 127 500 päiväkotilasta eli noin 60 prosenttia päiväkodeissa olevista lapsista.

– Liikunnallisen elämäntavan perusta luodaan jo varhaislapsuudessa; päiväkotien työ lasten liikkumisen edistämiseksi onkin todella arvokasta, Nuoren Suomen kehityspäällikkö Nina Korhonen sanoo.

 

Urautuminen alkaa jo 3-vuotiaana

Tutkimusten mukaan lasten jakautuminen liikkuviin ja vähän liikkuviin alkaa jo 3-vuotiaana. Liikkuva lapsi liikkuu todennäköisesti myös aikuisena.

Yli aitojen.

Varpaat Vauhtiin! -kampanja tarjoaa ideoita myös alle 3-vuotiaiden liikkumisen lisäämiseksi. Varhaiskasvattajat voivatkin auttaa lasta tekemään itse asioita ja liikkumaan arkipäivän aikana.

– Pieni lapsi esimerkiksi kiipeää ja laskeutuu käsienpesulle itse noin kahdeksan kertaa päivähoitopäivän aikana, kun aikuinen ei nosta häntä. Mahtava määrä toistoja ja oppimisen mahdollisuuksia, Nina Korhonen selvittää.

Päivähoidon henkilökunta kannustaa perheitä kampanjan lopuksi omatoimisille leikki- ja liikuntatreffeille päiväkotien pihoille lauantaina 6.10. klo 10-11. Treffeillä perheet voivat tutustuvat oman lapsensa leikkikavereihin ja heidän vanhempiinsa päiväkotien pihoilla, jotka ovat mitä mainioimpia lähiliikuntapaikkoja. Yhdessä leikkiessä ja liikkuessa tutustuminen on helppoa ja luontevaa.

– Me järjestämme leikkitreffien sijaan olympialaiset huomenna tiistaina Pälkäneen urheilukentällä. Paikalle on kutsuttu päiväkodin lapset vanhempineen. Luvassa on leikkimielistä kisailua ja koko perheen yhdessä oloa, Taiviola kertoo.

 

Elmeri Salo ratsasti keppihevosella kuin vanha tekijä.

Kouluihin toivotaan lisää liikuntaa ja kansalaistaitoa

Tuore kyselytutkimus paljastaa, että kouluihin toivottaisiin lisää käytännöntaitoja korostavaa opetusta sekä liikuntaa. Perinteisiä lukuaineita ja toisen kotimaisen kielen opetusta puolestaan voitaisiin vähentää.

Koulujen oppiaineiden määristä ja suhteista on keskusteltu paljon. Perinteisesti on arvostettu lukuaineita, kuten esimerkiksi historiaa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, biologiaa ja maantietoa. YouGov Finlandin ja Viestintätoimisto Deskin tekemä kyselytutkimus kertoo kuitenkin mielipideilmaston muutoksesta. Kouluihin toivottaisiin lisää kansalaistaidon opetusta sekä liikuntaa.

Verkkotutkimuksessa kysyttiin suomalaisten mielipiteitä siitä, mitä oppiaineita he painottaisivat peruskoulun yläasteiden opintosuunnitelmissa, jos saisivat itse päättää. Vastaajien keskuudessa nousi selväksi enemmistöksi kansalaistaidon opetus. Lähes viidennes vastaajista olisi ottamassa opinto-ohjelmaan tämän aineen. Toiseksi suurimmaksi yllättäjäksi nousi liikunta: 16 % vastaajista lisäisi liikunnan määrää, kun puolestaan 13 % haluaisi nykyistä enemmän kädentaitojen, kuten käsitöiden ja kotitalouden opetusta. Lukuaineiden osuutta opetussuunnitelmaan lisäisi vain 5 % vastanneista.

Kyselyyn vastanneiden mielestä suurin häviäjä oli toisen kotimaisen kielen opetus. Sitä vähentäisi jopa 24 % vastaajista. Lukuaineiden opiskelua vähentäisi puolestaan 12 % ja taideaineita 10 % vastaajista. Kuitenkin lähes viidennes vastaajista oli tyytyväinen nykyiseen jakoon, eikä vähentäisi minkään aineen opetusta.

Tutkimukseen vastasi 1006 18-74-vuotiasta suomalaista.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?