Oma video räpäten, näytellen tai dokumentoiden

01.10.2012 08:31

 

Heidi Saramäen mukaan nuorten medialukutaito on osin myötäsyntyistä, mutta yhä medioituneemmassa maailmassa myös tietoista mediakasvatusta tarvitaan.

Pälkäneen yhteiskoulun käytävillä liikkuu nuoria videokameroineen. Eräässä nurkkauksessa seisoskelee oppilas pahvilaatikko päässään. Tehdäänkö tässä komediaa? Ei. Päinvastoin: nimittäin aiheena on koulukiusaaminen, ja pahvilaatikko kuvastaa kiusatun näkymättömyyttä ja nähdyksi tulemattomuutta.

Myös yhdeksäsluokkalaisen Maria Aaltosen videoryhmä on käynyt käsiksi kiusaamisteemaan.

– Meillä oli aika tarkat suunnitelmat aiheesta ja kuvaamispaikoista. Videossa kuvataan kolmea niin kutsuttua ”hyvistä” ja kolmea ”pahista”. Pahikset varastavat kaupasta tavaraa, ja joutuvat kahnauksiin hyvisten kanssa. Lopussa varkaat saavat rangaistuksensa, Aaltonen selvittää ja lisää, että vaikeinta videota tehtäessä oli muistaa, että paikkoja ja ihmisiä piti kuvata eri kuvakoissa ja monista eri kuvakulmista, jotta editointivaiheessa olisi valinnanvaraa.

 

Maria Aaltosen haastateltavana Carolina Jyrkinen.

Koulukiusaaminen suosittu aihe

Taidekasvatusjärjestö Videootit tutustutti keväällä koululaisia median saloihin 15 eri paikkakunnalla. Videoottien koulutus kestää yleensä kaksi päivää, jonka aikana nuoret tekevät videon itselleen tärkeistä aiheista. Oman videon voi toteuttaa dokumenttina, näyteltynä tarinana, animaationa tai taide- ja musiikkivideon keinoin.

– Jokapäiväinen elämä käy hyvin aiheeksi. Hyvä aihe on sellainen, joka jollakin tavalla koskettaa, kenties suututtaa tai ärsyttää. Tai sitten aihe syntyy jostakin asiasta, johon tekijä haluaa vaikuttaa, Videootit ry:n ohjaaja Heidi Saramäki kertoo.

Saramäen mukaan juuri kiusaaminen on aihe, johon työpajoihin osallistuvat oppilaat usein tarttuvat.

– Ikävä kyllä kiusaaminen tuntuu olevan todella yleistä. Lähes jokaisessa työpajassa on ainakin yksi ryhmä, joka tekee elokuvan tai dokumentin aiheesta.

Vaikkakin kiusaamista on monenlaista, tuodaan se monissa videoissa esille fyysisenä kokemuksena.

– Kysyn usein oppilailta, onko väkivaltakohtauksen liittäminen kiusaamiseen välttämätöntä. Usein nuoret vastaavat, että on, koska se on totta.

 

Videoottien työpajassa opiskellaan myös ryhmätyötaitoja.

Kouluampumiset ja media

Totuus ja väkivalta ovat aiheita, joista työpajoissa puhutaan paljon.

– Medialukutaitoa on se, että osaa erottaa toden ja fiktion toisistaan. Pajoissa keskustelemme siitä, kuinka ”totta” erilaiset medioiden juttutyypit ovat, ja millä tavalla aiheen lähestyminen eri näkökulmista vaikuttaa aiheen objektiivisuuteen. Uutiset ja dokumentitkin kerrotaan aina jonkun näkökulmasta, Saramäki muistuttaa.

Saramäki kertoo pohtineensa paljon keskustelua väkivaltaviihteen vaikutuksesta nuorten väkivallantekoihin.

– En usko, että televisio tai videopelit voivat muuttaa niin paljon ihmisen mieltä, että ne johdattaisivat nuoren esimerkiksi niin kauheisiin tekoihin kuin kouluampumiseen. Kyllä taustalla on aina jotakin vakavampaa, jotakin yksilön sosiaaliseen henkilöhistoriaan liittyvää.

Työpajoissa tehdyt videot ovat nähtävillä parin viikon sisällä internetissä osoitteessa www.kelaamo.fi/videootit.